Oikeustiede:perusteeton etu
perusteeton etu
| perusteeton etu |
Oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden vaatimukset edellyttävät perusteettomien varallisuuden siirtymien oikaisemista. Yhtenäisten säännösten luominen oikaisuilla on kuitenkin hankalaa. Se johtuu siitä, että sääntöjä jouduttaisiin soveltamaan kovin monenlaisissa tilanteissa.
Perusteeton etu voidaan saada esimerkiksi varallisuussiirrolla, jolta puuttuu ainakin osittain oikeudellinen peruste. Kysymys voi olla muun muassa erehdyksessä tehdystä rahasuorituksesta, jota perusteettomuuden havaitsemisen jälkeen voidaan vaatia palautettavaksi perusteetonta etua koskevien sääntöjen nojalla (maksukondiktio). Suoritus on voinut mennä esimerkiksi väärälle tilille eikä sitä ole saatu takaisin (ks. KKO 1994:80).
Kyse on usein rahasta, mutta perusteettomasti voidaan siirtää myös muuta varallisuutta, esimerkiksi esineen omistusoikeus, jolloin kyseeseen tulee palautusvaatimuksen esittäminen. Erehdykset omistussuhteissa voivat aiheuttaa sen, että toisen henkilön varallisuutta siirtyy ulkopuoliselle siten, ettei varallisuuden takaisin saaminen ole enää mahdollista. Silloin korvataan menetys varallisuutta menettäneelle rahana (ks. KKO 1983 II 104).
Avoliiton päättyessä esitetään aina välillä vaatimus yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta, joka on tuottanut etua vastapuolelle. Nykyään siitä on säädetty avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun laissa, mutta kysymys ei silti ongelmattomasta asiasta, koska sääntely on varsin suppeaa (ks. laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, 26/2011, 3 luku). Sen vuoksi säännöstöä on täydennettävä perusteettoman edun palautusta koskevilla periaatteilla. Useassa muussakin laissa on omia säännöksiä edunpalautuksesta.Kirjoittaja: Ari Saarnilehto
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:perusteeton etu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:perusteeton etu.)