Oikeustiede:pakkolunastus (ympäristöoikeus)
pakkolunastus (ympäristöoikeus)
pakkolunastus (ympäristöoikeus) |
Yksityisen omaisuuden pakkolunastaminen edellyttää perustuslaissa säädettyjen kriteerien täyttymistä (omaisuudensuoja). Perustuslain mukaan pakkolunastus on mahdollinen, kun siitä säädetään tavallisella lailla ja lunastaminen tapahtuu yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan (2000, 15 § 2. mom.). Tähän perustuen lunastus on sallittu tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädetyssä lunastuslaissa (603/1977) tarkoitetuin edellytyksin. Jos lunastus tapahtuisi muuhun kuin yleiseen tarpeeseen tai muuta kuin täyttä korvausta vastaan, asiasta on säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Pakkolunastus tulee kysymykseen etenkin silloin, kun yksityisen kanssa ei saada aikaan vapaaehtoista luovutusta. Pakkolunastuksen käsitteeseen ei sitä vastoin kuulu omaisuuden vastikkeeton menettäminen esimerkiksi luvattoman teon liitännäisseuraamuksena tai muutoin poikkeuksellisissa oloissa; tällöin seuraamuksena puhutaan omaisuuden menettämisestä valtiolle.Kirjoittaja: Erkki J. Hollo
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:pakkolunastus (ympäristöoikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:pakkolunastus (ympäristöoikeus).)