maaseutuoikeus

Tämä sivu on vielä tarkistamatta

Määritelmä käsittää haja-asutusalueiden elinkeinojen ohjaus- ja tukijärjestelmät sekä maaseudun sosiaalisten ja ympäristöllisten olojen kehittämisen

Selite

Maaseutuoikeudella (rural law, Recht des Ländlichen Raumes, droit rural) tarkoitetaan aikaisemmin erityisesti maatalousoikeutena (Landwirtschaftsrecht, agricultural law, droit agraire) tunnettua oikeudenalaa. Tällöin näkökulma oli keskeisesti maatalouselinkeinojen harjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Maaseutuoikeuden näkökulma tuo lisänä maaseudun elinkelpoisena säilyttämisen ja elinkeinojen harjoittamiseen liittyvät ympäristökysymykset. Tässä suhteessa maaseutuoikeudella on yhteyksiä ympäristöoikeuteen muun muassa hajakuormituksen osalta. Käsitteitä käytetään kuitenkin samaa tarkoittaen ristiin. Suomessa maaseutuoikeus ei, kuten ei maatalousoikeuskaan, ole toisin kuin useissa maissa juurikaan saavuttanut maaseutuelinkeinojen suuresta merkityksestä huolimatta oikeudenalana korkeakouluissa näkyvyyttä, vaan alaa on kehitetty pääasiassa satunnaisin tutkijapanoksin sekä kansainvälisen yhteistyön kautta.

Oikeudenalaan kuuluu yksityisoikeudellisia ja julkisoikeudellisia osioita. Edelliset ovat yhteydessä perheviljelmien toimeentuloa, perheiden sosiaalista asemaa ja sukupolvenvaihdosta koskeviin kysymyksiin erityisesti eläketurvan ja verotuksen näkökulmasta. Näiden tueksi on rakennettu yhteiskunnallisia verkostoja elinkeinotoiminnan elinkelpoisuuden ja kannattavuuden turvaamiseksi. Kun kehitys kansainvälisesti kulkee kohti yhä suurempia tuotantoyksikköjä, pienten perheviljelmien määrä on Suomessa radikaalisesti vähentynyt menneinä vuosikymmeninä. Maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämiseksi maatilojen säilymistä pidetään kuitenkin suotavana, minkä vuoksi pyritään tarpeen mukaan ohjaamaan niiden toiminnan suuntautumista uudenlaisiin viljelytapoihin ja elinkeinoihinkin etenkin matkailun sektorilla.

Maatalouspolitiikkaa maataloustukimuotoineen määrää Suomenkin osalta Euroopan unioni, jonka toimivaltaan kuuluu yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) yhdenmukainen toimeenpano jäsenmaissa. Maaseutuelinkeinojen tuet ympäristötukineen tulevat viljelijöille unionin erilaisista rahastoista Suomen viranomaisten välityksellä. Jäsenvaltioiden poikkeamat kuten lisätuet, sikäli kuin ne ovat mahdollisia, tulee rahoittaa kansallisesti.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HaatajaK1949, Sys1989, MattilaH1979, NordbergE2009, Umau1989, VilanderM1996

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 27.4.2024: Oikeustiede:maaseutuoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maaseutuoikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →