maakuntalait


maakuntalait

Määritelmä Ruotsin maakuntien keskiaikaisen oikeuden kokoelmia

Selite

Ruotsin varhaisten maakuntien oikeutta kirjoitettiin muistiin 1200-luvun lopulla ja 1300-luvun alussa. Näin syntyneet kokoelmat kulkevat maakuntalakien (ruotsiksi landskapslagar) nimellä. Osa niistä on säilynyt kokonaan (esim. Itä-Götanmaan laki), osa vain katkelmina. Osasta on useampia versioita.

Käytetystä termistä huolimatta kyse ei ole nykyaikaisiin lakeihin verrattavista oikeuslähteistä. Vain harvat (esim. Uplannin laki) ovat asetettua, kuninkaan vahvistamaa oikeutta. On todennäköistä, että tieto maakuntien oikeudesta samoin kuin osa maakuntalakien teksteistä perustuvat maakuntien korkeimpina lainkäyttäjinä toimineiden laamannien muistitiedolle ja muistiinpanoihin.

Maakuntalakien tekstianalyysi paljastaa, että niissä on useita oikeuskerrostumia, jotka ovat syntyneet eri aikoina. Niissä on vanhoihin oikeustapoihin perustuva arkaainen ydin (arkaainen oikeus). Lisäksi niissä on kanonisesta oikeudesta omaksuttuja periaatteita, etenkin perhe- ja perintöoikeuden kysymyksissä sekä lakien kirkkokaarissa. Lakien rauhanvalakaaret kertovat kuninkaan vallan kasvusta ja osallistumisesta oikeudenkäyttöön. 1330-luvulla muistiinkirjoitetun Helsinglannin maakuntalain perusteella on tehty johtopäätöksiä keskiaikaisen oikeuden kehitystasosta ja sisällöstä Suomessa.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Pia Letto-Vanamo

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:maakuntalait. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maakuntalait.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →