Oikeustiede:maakuntalait

    Tieteen termipankista

    maakuntalait

    maakuntalait
    Määritelmä Ruotsin maakuntien keskiaikaisen oikeuden kokoelmia
    Selite

    Ruotsin varhaisten maakuntien oikeutta kirjoitettiin muistiin 1200-luvun lopulla ja 1300-luvun alussa. Näin syntyneet kokoelmat kulkevat maakuntalakien (ruotsiksi landskapslagar) nimellä. Osa niistä on säilynyt kokonaan (esim. Itä-Götanmaan laki), osa vain katkelmina. Osasta on useampia versioita.

    Käytetystä termistä huolimatta kyse ei ole nykyaikaisiin lakeihin verrattavista oikeuslähteistä. Vain harvat (esim. Uplannin laki) ovat asetettua, kuninkaan vahvistamaa oikeutta. On todennäköistä, että tieto maakuntien oikeudesta samoin kuin osa maakuntalakien teksteistä perustuvat maakuntien korkeimpina lainkäyttäjinä toimineiden laamannien muistitiedolle ja muistiinpanoihin.

    Maakuntalakien tekstianalyysi paljastaa, että niissä on useita oikeuskerrostumia, jotka ovat syntyneet eri aikoina. Niissä on vanhoihin oikeustapoihin perustuva arkaainen ydin (arkaainen oikeus). Lisäksi niissä on kanonisesta oikeudesta omaksuttuja periaatteita, etenkin perhe- ja perintöoikeuden kysymyksissä sekä lakien kirkkokaarissa. Lakien rauhanvalakaaret kertovat kuninkaan vallan kasvusta ja osallistumisesta oikeudenkäyttöön. 1330-luvulla muistiinkirjoitetun Helsinglannin maakuntalain perusteella on tehty johtopäätöksiä keskiaikaisen oikeuden kehitystasosta ja sisällöstä Suomessa.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Pia Letto-Vanamo

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Oikeustiede:maakuntalait. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maakuntalait.)