Oikeustiede:kuntien valtionvalvonta/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Valvonta voidaan jakaa laillisuusvalvontaan ja hallinnolliseen valvontaan, johon jälkimmäiseen kuuluu myös toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja asianmukaisuuden valvonta. Lisäksi voidaan puhua laadunvalvonnasta. Valvontaan kuuluu yleensä myös valtuuksia määrätä ja toimeenpanna sanktioita, kuten esimerkiksi toiminnan keskeyttäminen tai kieltäminen tai uhkasakko. Valvovalla viranomaisella on yleensä lainsäädäntöön perustuva oma-aloitteinen toimintavelvollisuus.

Valtion viranomaisten toimivalta valvoa kuntien toimintaa tulee perustua lakiin. Tämä näkyy myös siinä, että kunnan hallinnosta ei ole käytössä ns. virka-astekantelua suhteessa valtion viranomaisiin, vaan toimivalta perustuu nimenomaisiin säännöksiin kuntalaissa tai erityislainsäädännössä. Kuntalain 10 §:n 2 momentti antaa aluehallintovirastolle yleisvaltuutuksen tutkia kantelun johdosta sen, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan.

Ylimmät laillisuusvalvojat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies voivat oma-aloitteisesti valvoa kunnan toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa Valviralla on merkittävä valvonnallinen asema.

Valvonta voidaan jakaa myös ennakolliseen ja jälkikäteiseen valvontaan. Valtion viranomaisten suorittamia tarkastuksia voidaan pitää myös valtion valvontana. Näitä tehdään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin ja oppilaitoksiin. Jälkikäteisenä valvontana voidaan pitää valitusten käsittelyä hallintotuomioistuimissa.

Kirjoittaja: Kirsi Kuusikko