Oikeustiede:kirjallinen menettely rikosasioissa/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Kirjallinen menettely rikosasioissa on ollut meillä käytössä 1.10.2006 lukien. Tästä säädetään rikosasioiden oikeudenkäyntilakiin (689/1997) lisätyssä uudessa 5a luvussa (243/2006). Lainmuutoksen tarkoituksena oli tehdä rikosasiain oikeudenkäynnit aikaisempaa tehokkaammiksi eli joutuisammiksi, tarkoituksenmukaisemmiksi ja halvemmiksi. Tarkoituksena ei ollut muuttaa kokonaan vuoden 1997 rikosprosessiuudistuksen perusperiaatteita eli suullisuutta, välittömyyttä ja keskitystä, jotka säilyivät edelleenkin rikosoikeudenkäyntien perusperiaatteina, mutta näiden periaatteiden soveltamista on osittain kevennetty ja lievennetty, ja niiden soveltamisessa on aikaisempaa enemmän otettu huomioon myös käsiteltävien asioiden laatu. Joka tapauksessa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu edelleen se, että asianosaisella tulee olla mahdollisuus esittää asiansa suullisesti suoraan tuomioistuimelle ja kuulustella todistajia. Tämä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytys täyttyy muutoksen jälkeenkin, koska kirjallinen menettely nimenomaisesti edellyttää asianosaisten suostumusta.

Muiltakin osin kirjallisen menettelyn käyttö on varsin tarkkarajaisesti säännelty, niin kuin poikkeusten ihmisten perusoikeuksiin kuuluvista pääsäännöistä tulee ollakin. Tämänkin vuoksi voidaan sanoa, että uudistus ei vielä kumoa suullisuuden ja välittömyyden säilymistä prosessin pääsääntöisinä perusperiaatteina (ks. suullisuusperiaate ja välittömyysperiaate prosessioikeudessa).

Ongelmallisinta tässä uudistuksessa on se, että oikeudenkäynnin julkisuus ja välittömyys eivät toteudu kirjallisessa menettelyssä itse käsittelyn osalta ja että tuomari voi yksinään ja syytettyä henkilökohtaisesti kohtaamatta määrätä verraten pitkiäkin (enintään yhdeksän kuukauden) vankeusrangaistuksia. Oikeampaa olisi rajoittaa summaariset ja kirjalliset menettelyt rikosasioissa ainoastaan asioihin, joissa ei ole aihetta tuomita sakkoa ankarampaa rangaistusta.

Kirjallisella menettelyllä on siis pyritty luomaan mahdollisimman yksinkertainen ja prosessitaloudellisesti edullinen menettely niihin rikosasioihin, joissa vastaaja on tunnustanut syytteen, kuitenkin niin, että menettely täyttää samalla oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset. Tavoitteena on, että tunnustetut, muut kuin törkeimmät rikosasiat voidaan vastaajan suostumuksella ratkaista prosessitaloudellisesti edullisella tavalla ilman pääkäsittelyä käräjäoikeuden kansliassa. Toisaalta tuomiovalta on haluttu säilyttää tuomioistuimilla ja samalla turvata syylliseksi epäillyn oikeusturva.

Uudistuksen alkuvaiheessa vuonna 2007 kirjallisissa menettelyissä käsiteltiin noin 30 % rikosasioista. Liikennejuopumuksista ja törkeistä rattijuopumuksista kirjallisesti käsiteltiin yli puolet, liikenteen vaarantamisista ja liikennerikkomuksista noin kolmannes sekä vahingonteoista ja huumausainerikoksista runsaat 20 %.