Oikeustiede:itsehallintoyhdyskunta/laajempi kuvaus

From Tieteen termipankki

Palaa takaisin käsitesivulle

Itsehallintoyhdyskunta on julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Valtio osoittaa lainsäädännöllään itsehallintoyhdyskunnan toimivallan rajat. Eräissä tapauksissa vaaditaan kuitenkin valtion ja itsehallintoyhdyskunnan yhteinen tahdonilmaisu (mm. muutettaessa kirkkolakia ja Ahvenanmaan itsehallintolakia). Joissakin tapauksissa valtiolle kuuluu myös toimivalta itsehallintoyhdyskuntaa koskevissa asioissa (esim. aluerajoista määrääminen). Valtiolla on myös jossain määrin valvontavaltaa itsehallintoyhdyskuntaan nähden. Tärkein valvontamuoto on laillisuusvalvonta, jota harjoittavat riippumattomat tuomioistuimet muutoksenhakujärjestelmän kautta.

Keskeisimmän hallinto-organisaation Suomessa muodostaa kunnallishallinto, joka koostuu kunnista ja kuntayhtymistä; nimenomaan kunnat ja kuntayhtymät ovat tyypillisiä itsehallintoyhdyskuntia. Vuoden 2014 alussa maassa kuntia oli 320. Ne vastasivat lähes kaikista keskeisistä palveluista paikallistasolla sekä myös kuntayhtymien kautta aluetasolla. Ylin päättävä toimielin kunnassa on valtuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla kunnallisvaaleilla. Muutoin kunnat voivat varsin vapaasti itse päättää muusta hallinnostaan, joka keskeisiltä osin on luottamushenkilöpohjainen. Kuntien tärkeimmät tulolähteet ovat kunnallisvero, valtionosuudet ja kunnalliset maksut.

Ahvenanmaan maakunta on itsehallintoyhdyskunta, jonka itsehallinto on erityisen laaja. Se käsittää useimmat maakuntaa koskevat asiat. Maakunnalla on itseään koskevissa asioissa myös lainsäädäntövaltaa, jota Ahvenanmaan maakuntapäivät käyttää antamalla maakuntalakeja. Maakuntapäivät, joka on välittömillä vaaleilla valittu luottamushenkilöistä koostuva toimielin, edustaa maakunnan väestöä itsehallintoa koskevissa asioissa. Maakunnalla ei ole omaa verotusoikeutta, vaan valtio osallistuu maakunnan kustannuksiin erityisen tasoituksen muodossa.

Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta ovat itsehallinnollisia yhdyskuntia. Niillä on laaja itsehallinto, joskin valtio eri muodoissa osallistuu niiden päätöksentekoon ja toimintaan. Evankelis-luterilaisella kirkolla on aloiteoikeus lainsäädäntöasioissa. Kumpikin kirkko jakautuu paikallisella tasolla seurakuntiin, joiden hallinto on järjestetty samaan tapaan kuin kunnissa.

Myös yliopistoilla on Suomessa perustuslaissa turvattu itsehallinto. Yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, jotka toimivat joko julkisoikeudellisina laitoksina tai säätiöinä. Yliopistojen itsehallinnossa voidaan erottaa institutionaalinen, taloudellinen ja hallinnollinen itsehallinto. Lisäksi itsehallintoon kuuluu akateeminen itsehallinto, jonka ytimenä on tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Heidän Suomen perustuslaissa turvattua kulttuuri-itsehallintoa toteuttaa ja edistää saamelaiskäräjät. Se toimii saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja osan Sodankylän kuntaa. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevat asiat. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia myös kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiset valitsevat edustajat keskuudestaan välittömillä vaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi.