Oikeustiede:seurakunta
seurakunta
seurakunta |
Seurakunta on kreikaksi εκκλησία, ekklēsia (niiden yhteisö, jotka maailmasta erotettuina ovat uskossa liitetyt Kristukseen, hepr. qahal, kokous). Sanalla seurakunta voidaan suomen kielellä tarkoittaa koko kristikuntaa tai jonkin kristillisen tunnustuskunnan paikallista yksikköä tai siihen kuuluvien kokoontumista.
Kirkko ja seurakunta ovat osin synonyymejä, varsinkin koko kristikunnasta puhuttaessa. Tiettyä tunnustuskuntaa tai sen kansallista organisaatiota kutsutaan usein kirkoksi. Seurakunta voi sanana viitata myös muihin kuin kristillisiin paikallisiin, hengellisiin yhteisöihin.
Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin kuuluvan Augsburgin tunnustuksen VII artiklan mukaan kirkko/seurakunta on määritelty pyhien yhteisöksi, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tai seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaisia.
Uskonnonvapauslain (738/2002) 13 §:n mukaan rekisteröitävän uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskunta-järjestyksessä voidaan määrätä yhdyskunnan jakautumisesta seurakuntiin tai muihin paikallisyhteisöihin.
Kirkkolain mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Seurakuntiin kuulumisessa on voimassa ns. parokiaalinen järjestelmä eli jokainen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Kielellisellä perusteella voi samalla alueella olla useampia seurakuntia.Kirjoittaja: Pekka Leino
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:seurakunta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:seurakunta.)