ihmisten yhdenvertaisuus


ihmisten yhdenvertaisuus

Määritelmä ihmisten (vuoden 1919 HM:n mukaan kansalaisten) yhdenvertaisuus viittaa perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momenttiin: ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella

Selite

Vuoden 1919 HM 5 §:n mukaan "Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä". Säännös ei vuosikymmeniin juuri vaikuttanut muiden vapausoikeuksien tavoin lainsäädäntövallan käyttöön. Sen pääasiallisena vaikutusalueena nähtiin hallinto. Hallintolainkäytössä viitattiin vapaan viranomaisharkintavallan rajoitussääntönä "yhdenvertaisuuden periaatteeseen". Vasta 1970-luvulla yhdenvertaisuussäännös sai eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä lainsäädäntövaltaa sitovan merkityksen. Tulkinta positivoitui sittemmin vuoden 1995 perusoikeussäännöstössä.

Yhdenvertaisuussääntelyn tiivistäminen liittyi osaltaan kansainväliseen ihmisoikeuskehitykseen: yhdenvertaisuus ja erityyppiset syrjintäkiellot ovat keskeinen osa ihmisoikeussopimusten sääntelyjärjestelmää. Perustuslain suora liittymä ihmisoikeusjärjestelmiin aiheutti sen, että perusoikeuksien, yhdenvertaisuus mukaan lukien, rajaamisesta Suomen kansalaisiin luovuttiin.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:ihmisten yhdenvertaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ihmisten yhdenvertaisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →