avioton lapsi | avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi | au-lapsi


avioton lapsi
avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi
au-lapsi

Määritelmä lapsi, jonka vanhemmat eivät lapsen syntymähetkellä olleet avioliitossa toistensa kanssa eivätkä myöhemmin ole solmineet keskenään avioliittoa

Selite

Ilmaus avioton lapsi ja sen synonyymit kuuluvat perinteiseen perheoikeudelliseen termistöön. Ne ilmentävät sitä, että aiemmin lapsen syntyperä määritti pitkälti ne oikeusvaikutukset, jotka kytkeytyivät lapsen ja isän (myös lapsen ja äidin, ks. äitiyssuhde) väliseen oikeussuhteeseen.

Lapsi saattoi jo syntyessään olla juridiselta statukseltaan avioton tai syntyä isyysolettaman johdosta aviolapsena mutta menettää tämän aseman sen johdosta, että aviomiehen isyys kumottiin ns. negatiivisella isyyskanteella.

Tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat solmivat myöhemmin keskenään avioliiton, käytettiin ilmauksia legitimaatio ja legitimoitu lapsi. Tällöin lapsi sai aviolapsen statuksen. Nykyisin vanhempien avioliitolla ei tasa-arvoperiaatteen vuoksi ole entisenlaista merkitystä. Lapsen huoltoon tällainen avioliitto kuitenkin vaikuttaa (L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 6 § 2 mom.).

Suomen lainsäädännössä ja tuomioistuinratkaisuissa käytettiin 1970-luvulle asti kankeahkoa ilmausta avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, Se oli näkyvillä jo aihepiiriä koskevan perussäädöksen otsikossa (laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista, 173/1922). Tästä ilmauksesta muodostettua lyhennesanaa au-lapsi käytettiin hallinnossa (esim. syntymätodistuksissa ja lastenvalvojien laatimissa asiakirjoissa) ja oikeuskirjallisuudessa. Sama koski ilmausta ‘avioton lapsi’. Viimeksi mainitut ilmaukset (au-lapsi ja avioton lapsi) saattoivat esiintyä myös korkeimman oikeuden ratkaisujen tiivistelmissä, ns. otsikoissa.

1970-luvun lainsäädäntöuudistuksista lähtien lapsen syntyperään pohjautuviin erotteluihin on Suomen oikeudessa suhtauduttu torjuvasti. Kielen tasolla tämä ilmenee siten, että ilmaus avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi ei enää esiinny säädösteksteissä. Sen sijasta käytetään kiertoilmaisuja. Niinpä vuoden 1975 isyyslaissa 700/1975 puhutaan tapauksista, joissa "lapsen vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään", ja vuoden 2015 isyyslaissa 11/2015 "lapsesta, jonka osalta isyyttä ei ole todettu 2 §:n nojalla"(4 § 2 mom.). Muussakin juridisessa kielenkäytössä lapsen syntyperään liittyviä, leimaavaksi koettuja ilmauksia pyritään nykyisin välttämään.

Tasa-arvotavoitteesta huolimatta aiemman kielenkäytön ilmentämä erottelu ei ole täysin menettänyt juridista merkitystään. Isän ja lapsen välisen suhteen perustaminen on säännelty erikseen tilanteissa, joissa vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään. Niin ikään lapsen huolto määräytyy lähtökohtaisesti sen mukaan, ovatko vanhemmat keskenään laillisessa avioliitossa vai eivät (L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 6 § 1 mom.). Myös avoparin lapsen huoltaja on äiti, jos muuta ei ole erikseen päätetty.

Monissa ulkomaisissa oikeuskulttuureissa lapsen ja isän (osin myös lapsen ja äidin) välisen oikeussuhteen vahvistaminen oli aiemmin voimakkaasti rajoitettua erityisissä siittämisolosuhteissa. Tämä heijastui alan juridisessa termistössä siten, että au-lasten piirissä erotettiin erityisiä kategorioita, joita kuvattiin omilla termeillään. Näitä olivat mm. aviorikoslapsi (avioliittoa rikkoen siitetty lapsi) ja sukurutsalapsi (vanhemmat liian läheistä sukua keskenään). Suomessa tällaiset termit eivät ole olleet juridisessa käytössä.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

MattilaH1975, MikkolaM1972, HelinM2016, s. 6-17.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:avioton lapsi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:avioton lapsi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →

}