Oikeustiede:asuinvaltio
asuinvaltio
| asuinvaltio |
Kansainvälisessä verotuksessa vakiintuneen asuinvaltioperiaatteen mukaan verovelvollisen asuinvaltiolla on oikeus verottaa verovelvollisen tulot riippumatta siitä, mistä valtiosta tulot kertyvät. Asuinvaltion verotusoikeus on siten yleistä. Suomessa asuvaa henkilö on tuloverolain 9.1 §:n 1 kohdan perusteella verovelvollinen maksamaan veroa Suomesta ja muualta saamastaan tulosta (yleisesti verovelvollinen). Myös verovelvollisen verosopimuksen mukaisella asuinvaltiolla on verotusoikeus henkilön maailmanlaajuiseen tuloon. Maailmanlaajuisen verotusoikeuden vastapainona henkilön verosopimuksen mukaisella asuinvaltiolla on velvollisuus poistaa lähdevaltion verotusoikeudesta johtuva kaksinkertainen verotus. Verovelvollisen verosopimuksen mukainen asuinvaltio on se valtio, jossa verovelvollinen kansallisen verolainsäädännön mukaan asuu. Jos verovelvollinen asuu kansallisten säännösten perusteella molemmissa sopimusvaltioissa, syntyy niin sanottu kaksoisasumiskonflikti. Verosopimusta sovellettaessa verovelvollinen voi asua vain toisessa sopimusvaltiossa. Tämän vuoksi kaksoisasumiskonflikti ratkaistaan verosopimuksen määräysten perusteella. Suomessa verosopimuksen asuinvaltiota koskevilla määräyksillä ei ole merkitystä sen suhteen, onko henkilö tuloverolakia sovellettaessa Suomessa asuva vai ei. Suomessa asuvan eli yleisesti verovelvollisen verosopimuksen mukainen asuinvaltio ei ole aina Suomi.
Lähde: Tuloverolaki (1535/1992)Kirjoittaja: Pekka Nykänen
Lähikäsitteet
- kaksoisasumiskonflikti
- kansainvälinen verotus
- lähdevaltio
- rajoitetusti verovelvollinen
- verosopimus
- yleisesti verovelvollinen
Käytetyt lähteet
HelminenM2013, s. 97-128, OECDmalli
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:asuinvaltio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asuinvaltio.)