Oikeustiede:Keskusrikospoliisi
keskusrikospoliisi
| keskusrikospoliisi |
Tehtävät Keskusrikospoliisin päätehtävänä on torjua kansainvälisesti toimivaa, järjestäytynyttä, ammattimaista ja muuta vakavinta rikollisuutta, tuottaa rikostorjunnan asiantuntijapalveluja koko poliisille ja muille lainvalvontaviranomaisille, ylläpitää tilannekuvaa rikollisuudesta sekä kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä. Se vastaa myös Suomen solmimien kahdenvälisten rikostorjuntasopimusten toteuttamisesta sekä poliisin kansainvälisestä yhdyshenkilötoiminnasta. Keskusrikospoliisin Rikostekninen laboratorio vastaa teknisen rikostutkinnan laboratoriotutkimuksista.
Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Keskusrikospoliisia johtaa päällikkö apunaan apulaispäällikkö. Johtoa avustavat esikunta ja johtoryhmä. Virasto tekee vuosittain tulossopimuksen poliisin ylijohdon kanssa.
Keskusrikospoliisin organisaatio jakautuu viiteen osastoon: - Tiedusteluosasto toimii vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kohdistuvan tiedustelutoiminnan kansallisena keskuksena. Osasto jakautuu kolmeen linjaan, joista yksi vastaa poliisi-, tulli- ja rajavalvontaviranomaisten (PTR) yhteisestä rikostiedustelu- ja analyysitoiminnasta, toinen rahanpesun torjunnasta ja talousrikostiedustelusta ja kolmas lainvalvontaviranomaisille tuotettavista vaativan teknisen tiedonhankinnan asiantuntijapalveluista. - Tutkintaosasto vastaa Keskusrikospoliisin vastuulle kuuluvasta esitutkinnasta. Osasto jakautuu kolmeen linjaan: järjestäytyneen rikollisuuden tutkinta, talousrikostutkinta sekä henkirikosten ja muiden vakavien yksittäisten rikosten tutkinta. Tutkintaosaston vastuulle kuuluu myös suuronnettomuuksiin liittyvä poliisitutkinta, ja sen yhteydessä toimii uhrien tunnistamiseen erikoistunut DVI-yksikkö (The Finnish Massdisaster Victim Identification Team). - Kansainvälinen osasto toimii kansainvälisen rikospoliisitoiminnan kansallisena keskuksena. Se jakautuu kahteen linjaan, joista toinen vastaa kansainvälisen oikeus- ja virka-avun asiantuntijapalveluista ja toinen kansainvälisestä viestiliikenteestä. Osaston vastuulla ovat myös yhteydet kansainvälisiin rikospoliisiyhteistyön organisaatioihin, kuten Interpol ja Europol sekä poliisin ulkomaille sijoitettujen yhdysmiesten toiminta. - Rikostekninen laboratorio tuottaa teknisen rikostutkinnan palveluja poliisille ja muille lainvalvontaviranomaisille. Se tutkii sille lähetyt rikosten esitutkintaan tai poliisitutkintaan liittyvät näytteet ja antaa niistä asiantuntijalausunnot sekä ylläpitää valtakunnallisia sormenjälki- ja DNA-rekistereitä. Paikallispoliisin rikosteknisten yksiköiden toiminnan ohjaus ja valvonta kuuluvat myös Rikosteknisen laboratorion tehtäviin. - Hallinto-osasto vastaa Keskusrikospoliisin sisäisistä palveluista. Keskusrikospoliisin yhteydessä toimii myös Rikosmuseo. Rikosmuseon tehtävänä on tallentaa, tutkia ja esitellä rikoksiin ja rikostorjuntatyöhön liittyvää aineistoa. Museo ei ole avoinna yleisölle.
Keskusrikospoliisin johto on Vantaalla. Keskusrikospoliisilla on lisäksi toimipisteet Turussa, Tampereella, Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä ja Maarianhaminassa (1.1.2014 alkaen).
Viraston perustaminen ja kehitysvaiheet
Keskusrikospoliisin edeltäjänä on ollut sisäasiainministeriön alainen rikostutkimuskeskus, joka perustettiin vuonna 1926. Tällöin muodostettiin uusi virasto, joka yhdisti sormenjälkiosaston, kriminaalilaboratorion ja pienen rikostutkimusvälinevaraston toiminnot. Rikospoliisikeskuksia perustettiin vuonna 1938 läänien alueelle suurten poliisipiirien yhteyteen. Rikostutkimuskeskus muutettiin Keskusrikospoliisiksi vuonna 1954.
Kirjoittaja: Tero Kurenmaa
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Helminen&Kuusimäki&Rantaeskola2012, HietaniemiT1995
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:Keskusrikospoliisi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Keskusrikospoliisi.)
