Oikeustiede:EU-kansalaisuus
EU-kansalaisuus
EU-kansalaisuus |
Jokaiselle EU:n jäsenvaltion kansalaiselle myönnetään automaattisesti myös EU-kansalaisuus. EU-kansalaisuus täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta, mutta ei korvaa sitä. Henkilö ei siis voi olla ainoastaan EU-kansalainen. Myöskään kolmannen maan henkilö ei voi olla EU-kansalainen, mikäli hänellä ei ole ensin jonkun EU:n jäsenvaltion kansalaisuutta.
EU-kansalaiselle kuuluu tiettyjä oikeuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20–25 artiklojen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 39–46 artiklojen perusteella. Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaan:
i. liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella; ii. äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa sekä kunnallisvaaleissa; iii. saada suojelua minkä tahansa EU-valtion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta, iv. vedota Euroopan parlamenttiin ja kannella Euroopan oikeusasiamiehelle.
Lisäksi EU-kansalaisuus on yhteydessä perusvapauksiin, muun muassa sijoittautumisoikeuteen. Edellä mainittujen oikeuksien lisäksi EU-kansalainen saa opiskella, työskennellä ja harjoittaa ammattia tai perustaa yrityksiä jokaisessa unionin jäsenvaltiossa ilman työluvan tai viisumin hankkimista. EU-kansalaisella on oikeus ottaa yhteyttä mihin tahansa EU:n toimielimeen ja saada vastaus millä tahansa EU:n virallisella kielellä, oikeus saada tietoja tiettyjen unionin toimielinten kuten Euroopan parlamentin sekä komission asiakirjoista tietyin edellytyksin. Edellä mainittujen oikeuksien lisäksi EU-kansalaisuuteen liitetään usein SEUT 18 artiklan kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto.
EU-kansalaisuutta on luonnehdittu kehittyväksi, sillä SEUT 25 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto voi yksimielisesti Euroopan parlamentin myötävaikutuksella antaa säännöksiä SEUT 20 artiklan 2 kohdassa mainittujen kansalaisten oikeuksien täydentämisestä. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisukäytännössään sallinut EU-kansalaisille muun muassa seuraavia oikeuksia, jotka liittyvät ennen kaikkea sosiaalisiin etuuksiin:
i. oikeus yhdenvertaiseen kohteluun perhekustannusten kattamiseen tarkoitetun kotihoidon tuen saamiseksi; ii. oikeus tietyin edellytyksin tilapäiseen toimeentulotuloon opintojen loppuvaiheessa samoin ehdoin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaiset; iii. oikeus saada opiskelujen päättymiseen liittyvää työmarkkinatukea, vaikka hakija on suorittanut tutkintonsa muualla kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hän on; iv. oikeus saada työnhakijoille tarkoitettavaa avustusta, vaikkei hakija olisikaan vastaanottavan jäsenvaltion kansalainen; v. oikeus saada opiskelijoille myönnettävää opintolainaa.Kirjoittajat: Sirja-Leena Penttinen ja Kim Talus
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Oikeustiede:EU-kansalaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:EU-kansalaisuus.)