termi
käsitteistä käytettävä (yleensä) vakiintunut (yksi- tai useampisanainen) ilmaus
1. kielifilosofiassa usein mikä tahansa sana tai kielellinen ilmaus, joka viittaa yksilöön, luokkaan, ominaisuuteen tai relaatioon
2. aristoteelisessa termilogiikassa arvostelmien subjekti tai predikaatti
3. modernissa 1. kertaluvun predikaattilogiikassa yksilöön viittaava symboli, ts. yksilövakio tai yksilömuuttuja
erikoiskieleen kuuluva ilmaus, joka on tarkkaan määritellyn käsitteen nimitys, alalla yleisesti tunnettu ja hyväksytty sekä käyttöön vakiintunut
hermistä roomalaisessa antiikissa kehittynyt rakennuksen kantava, ylöspäin levenevä pilari tai pilasteri, joka päättyy ihmisen tai eläimen päähän tai yläruumiiseen
Kieliopillinen koodaus (suomi)
| Sanaluokka | substantiivi |
| Sanamuoto | yhdistämätön |
| Perussanatyyppi | |
| Johdostyyppi | |
| Yhdysosamuoto | |
| Suku | |
| Alkuperä |
Alaviite
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Nimitys:termi.
(Tarkka osoite: https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:termi.)