Kirjallisuudentutkimus:yleisö
yleisö
| yleisö |
Klassisessa narratologiassa kertomuksen yleisöä lähestytään kerroksellisena rakenteena. Retorisen kertomuksentutkimuksen traditiota jatkaneen Rabinowitzin mukaan yleisöstä voidaan puhua seuraavilla tasoilla:
1 todelliset lukijat ja muut viestin vastaanottajat. Voivat osallistua kertomuksen muotoutumiseen tai olla osallistumatta sen mukaan, mikä on kertomuksen väline (ks. mediaalisuus; luonnollinen kertomus; sosiolingvistinen kertomuksentutkimus). Kullakin lukijalla omat taustansa, taitonsa, mieltymyksensä, tavoitteensa; toisaalta on yleisiä konventioita, jotka suuntaavat lukemista ennalta ja samalla yhdenmukaistavat vastaanottoa.
2 tekijän tarkoittama yleisö (authorial audience), se mitä teksti kokonaisuutena edellyttää vastaanottajaltaan; hypoteettinen lukijarooli, tekijän lukijoilleen suosittama osa. Voidaan ajatella, että venäjänkielinen teksti edellyttää venäjän kieltä osaavan lukijan ja fiktiivinen teksti puolestaan lukijan, joka ymmärtää tekstin fiktioksi. Samalla kun kertomus edellyttää yleisöltä jotain, se myös jakaa sitä eri tavoin: esimerkiksi ironinen teksti jakaa yleisön niihin, jotka ymmärtävät ironisen merkityksen ja niihin, jotka eivät ymmärrä sitä (ks. uusi retoriikka; kaksoisyleisö).
Tällaisena tekijän yleisö vastaa Boothin implisiittisen lukijan (implied reader) käsitettä. Rabinowitz esittää, että tekijän yleisö ei ole ”ihanneyleisö” moraalisessa tai kognitiivisessa mielessä vaan eri tavoin ennalta rajoittunut hahmo.
3 Kerronnallinen tai kerronnan yleisö (narrative audience), lukijalle tarjolla oleva osa suhteessa tarinamaailmaan, ennen muuta kyky uskoa fiktio ympäristöineen, hahmoineen ja tapahtumineen todeksi, myös kyky luottaa kertojan tästä maailmasta antamaan kuvaan (vrt. epäluotettava kerronta).
4 Kertojan yleisö (narratee); strukturalistisessa narratologiassa kertovan diskurssin ”sinä” eli kielitieteellistä persoonan määrittelyä soveltaen se, jolle sanat osoitetaan, kerronnan subjektin eli ”minän” vastinpari. Voi olla nimetty henkilö tarinan maailmassa tai olla olematta.
5 Tarinamaailman sisäinen yleisö, esimerkiksi kuulijan osassa kulloinkin oleva henkilö dialogissa tai Gonzagon murhan katsojat Shakespearen Hamletissa.
Yleisö voi muodostua joko joukosta ihmisiä tai yhdestä yksilöstä. Esimerkiksi Vladimir Nabokovin romaanissa Lolita (1955, suom.) kertojan fiktiivinen yleisö nimetään: Humbert Humbertin puolustuspuheen kuulijoina ovat yhtäällä "juryn arvoisat naiset ja herrat". Sen sijaan esim. Franz Kafkan romaanin Der Prozess (1925, Oikeusjuttu) kohdalla yleisö on vaikeammin hahmotettavissa.
Teoksessaan Narrative Fiction (1983, Kertomuksen poetiikka) Shlomith Rimmon-Kenan erottaa kaksi kertojan yleisön tyyppiä: ensinnäkin yleisön, joka on ensimmäisen kertomuksen ulkopuolella (ekstradiegeettinen yleisö), toiseksi yleisön, joka toimii ensimmäisen kertomuksen henkilöhahmo(i)na (intradiegeettinen yleisö). Ks. myös Gerald Princen erottelut fiktiivisen yleisön sekä todellisen, virtuaalisen ja ihannelukijan välillä. Princen mukaan fiktiivinen yleisö auttaa paremmin tuomaan esiin tiettyjä teemoja, saattaa juonen liikkeelle ja voi esiintyä teoksen moraalin välittäjänä.
Kertojien tavoin yleisöt voivat olla enemmän tai vähemmän näkyviä. Näkymätön yleisö on kertojan puheen vaikeneva vastaanottaja, jonka läsnäolo käy havaittavaksi, mikäli kertoja viittaa sen mahdollisiin kommentteihin tai muihin reaktioihin. Fiktiivinen yleisö voi kertojan tavoin olla luotettava tai epäluotettava.Erikieliset vastineet
| audience | englanti (English) | (empiirinen yleisö) |
| narratee | englanti (English) | (fiktiivinen yleisö) |
| public | englanti (English) | (empiirinen yleisö) |
| narrataire (luo nimityssivu) | ranska (français) | (fiktiivinen yleisö) |
| public | ranska (français) | (empiirinen yleisö) |
| allmänhet (luo nimityssivu) | ruotsi (svenska) | |
| publik | ruotsi (svenska) | |
| Adressat | saksa (Deutsch) | (fiktiivinen yleisö) |
| Allgemeinheit (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | (empiirinen yleisö) |
| Publikum (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | (empiirinen yleisö) |
| puhlik (luo nimityssivu) | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- yleisöpositio (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
HosiaisluomaY2003, MikkonenK2011
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:yleisö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:yleisö.)