Kirjallisuudentutkimus:dystopia

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

dystopia

dystopia
Määritelmä kielteinen tulevaisuusvisio, ihanneyhteiskunnan eli utopian vastakohta
Selite Dystopioiden kuvaus on merkittävä tieteiskirjallisuuden ja poliittisen satiirin muoto, joka on usein suuntautunut totalitaarisia yhteiskuntamuotoja vastaan.

Dystopia kuvaa lähitulevaisuuden yhteiskuntaa, joka on jollain tavalla kammottava tai epätoivottava. Dystopia kuvaa usein toteutunutta utopiayhteiskuntaa, joka kuitenkin tuottaa näennäisen hyvistä arvoista ja päämääristä huolimatta eriarvoisuutta, yksilöiden sortoa ja kontrollointia. Dystopiayhteiskunnassa vain kapea eliitti elää hyvin samalla kun enemmistö ihmisistä joutuu kärsimään.

Dystopiat heijastavat usein kirjoitusajankohtansa keskeisiä yhteiskunnallisia epäkohtia ja huolenaiheita. 1900-luvulla uhkina nähtiin usein esim. teknologinen kehitys, kommunismi ja ydinsota. 2000-luvun dystopioissa käsitellään pandemioiden, ilmastonmuutoksen, radikalisoitumisen, tekoälyn ja luonnonkatastrofien synnyttämiä uhkakuvia.

Dystopiaromaanien klassikkoja ovat H. G. Wellsin The Time Machine (1895, Aikakone), Jevgeni Zamjatinin My (1920, Me), Aldous Huxleyn Brave New World (1932, Uljas uusi maailma), Karin Boyen Kallocain (1940, Kallakaiini), George Orwellin Animal Farm (1945, Eläinten vallankumous) ja Nineteen Eighty-Four (1949, Vuonna 1984), Anthony Burgessin A Clockwork Orange (1962, Kellopeliappelsiini) sekä Margaret Atwoodin The Handmaid's Tale (1985, Orjattaresi).

2000-luvun dystopioita ovat mm. Dmitri Gluhovskin Metro 2033 (2005), Margaret Atwoodin MaddAddam-trilogia (2003-2013), Rick Yanceyn The 5th Wave (suom. Viides Aalto, 2013).

Kotimaisesta dystopiaa edustavat esim. Olli Jalosen Hotelli eläville (1983), Kari Hotakaisen Bronks (1993), Emmi Itärannan Teemestarin kirja (2012) ja Johanna Sinisalon Auringon ydin (2013).

Yksi tunnetuimmista dystopian alalajeista on kyberpunk, joka kuvaa maailmaa jossa teknologia ja yritykset ovat hallitsevassa asemassa. William Gibsonin Neuromancer (suom. Neurovelho, 1984) on yksi kuuluisimmista lajin edustajista.

2000-luvulla dystopia koki genrenä uuden nousun nuortenkirjallisuudessa: tunnetuin esimerkki tästä on Suzanne Collinsin trilogia The Hunger Games (suom. Nälkäpeli, 2008). Trendi on vaikuttanut myös suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa, esimerkkinä mainittakoon Siri Kolun romaani PI - Pelko ihmisessä (2013).

Genre on muodostunut erittäin suosituksi myös videopeleissä ja elokuvissa.

Vieraskieliset vastineet

dystopiaenglanti

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.01.2019: Kirjallisuudentutkimus:dystopia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dystopia.)