Kielitiede:sananmuodostus
sananmuodostus
| sananmuodostus |
1. morfologiaan kuuluva prosessi, jossa muodostetaan uusia sanoja kielessä olevien sanojen pohjalta
2. lekseemien rakennetta ja muodostusmahdollisuuksia tarkasteleva morfologian osa
Uusia sanoja syntyy kielessä olevien leksikaalisten ainesten pohjalta. Tärkeimmät sananmuodostuskeinot ovat johtaminen ja yhdistäminen.
Sananmuodostus voi olla tietoista tai spontaania. Esimerkiksi sanoja voidaan johtaa lauseyhteyden vaatimuksiin sopivaksi (esim. Huone on korkea > huoneen korke-us), jolloin kyse on spontaanista sananmuodostuksesta. Tietoista sananmuodostusta taas harjoitetaan erityisesti silloin, kun jollekin uudelle asialle keksitään nimitys (usein puhutaan ns. oppitekoisista uudissanoista).
Erikieliset vastineet
| laavengo muodiba | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| word formation | englanti (English) | |
| word-formation | englanti (English) | |
| sääʹnnraajjmõš | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
| ordbilding | ruotsi (svenska) | |
| Wortbildung | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- johtaminen (alakäsite)
- lyhentäminen (alakäsite)
- morfologia (kokonaisuuskäsite)
- prosodinen muuntaminen
- reduplikaatio (alakäsite)
- yhdistäminen (alakäsite)
Käytetyt lähteet
JK2009, KarlssonF2004, VISK2008
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kielitiede:sananmuodostus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sananmuodostus.)