Kielitiede:määrite
määrite
määrite |
Määritelmä
määrittämäänsä sanaa tai lauseketta luonnehtiva valinnainen lauseenjäsen
Selite
Eri sanaluokilla on omat määritetyyppinsä. Esim. substantiivilla on adjektiivimäärite eli -attribuutti (monimutkaisia ilmauksia) tai genetiivimäärite eli -attribuutti (isän huone), verbillä ja adjektiivilla adverbi(aali)määrite (ilmaistaan monimutkaisesti, todella vanha). Vain substantiiveilla on määritteinään attribuutteja.
VISK2008 Määrite on lauseenjäsenen tai lauseenjäsenen osan yleinen tehtävänimike. Määrite muodostaa määrittämänsä sanan tai muun rakenteen kanssa laajemman kokonaisuuden, jossa sillä on kuvaileva tai lisätietoa antava tehtävä. Määrite on rakenteessa valinnainen, ts. sen pois jättäminen ei vaikuta rakenteen kielenmukaisuuteen, vaikka voikin vaikuttaa sen luontevuuteen. Keskeisiä määritteitä ovat substantiiveilla olion ominaisuutta ilmaisevat, kongruoivat määritteet (esim. tuolla pienellä pojalla), verbeillä mm. toiminnan tapaa ja kestoa ilmaisevat adverbiaalimääritteet (puhui ihanasti ~ koko ajan viroa) sekä adjektiiveilla ja monilla adverbeilla astemääritteet (melkoisen ripeä ~ usein). Lauseen määritteitä ovat esim. ajan ja paikan puiteadverbiaalit (Retkellä söimme eväät kalliolla). Määritteitä ja täydennyksiä sanotaan yhteisesti laajennuksiksi.
Erikieliset vastineet
attribuutos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
modifier | englanti (English) | |
déterminant | ranska (français) | |
attribut | ruotsi (svenska) | |
täiend | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- adjektiivimäärite (alakäsite)
- adverbiaalimäärite (alakäsite)
- attribuutti (alakäsite)
- edussana
- genetiivimäärite (alakäsite)
- laajennus (yläkäsite)
- pääsana
- täydennys (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
KOS2001, VISK2008, KarlssonF2004
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:määrite. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:määrite.)