Kielitiede:implikatiivinen verbi
implikatiivinen verbi | implikatiiviverbi
implikatiivinen verbi | |||
implikatiiviverbi (luo nimityssivu) |
Implikatiivisia ovat esimerkiksi verbit muistaa tai älytä saadessaan infinitiivitäydennyksen: Pekkakin muisti tulla paikalle (Pekka tuli), En älynnyt lähteä ajoissa (en lähtenyt ajoissa). Myös välttämättömyyttä ja pakkoa ilmaisevat modaaliverbit (suomessa täytyä ja joutua sekä itämurteissa nesessiiviverbi pitää) ovat implikatiivisia.
Kielteisesti implikatiiviset verbit, kuten unohtaa, implikoivat infinitiivitäydennyksessään kuvatun asiaintilan toteutumattomuutta: Pekka unohti tulla paikalle (Pekka ei tullut).
Prototyyppisten implikatiiviverbien lisäksi on myös verbejä, jotka implikoivat infinitiivitäydennyksensä asiaintilan toteutumista myönteisinä, mutta jättävät sen auki kieltomuodossa. Esimerkiksi Estin häntä lähtemästä implikoi 'hän lähti', mutta kieltomuoto En estänyt häntä lähtemästä jättää täydennyksen kuvaaman asiaintilan avoimeksi.Lähikäsitteet
- ei-implikatiivinen verbi (vieruskäsite)
- faktiivinen verbi
Käytetyt lähteet
KarttunenL1971, VISK2008, HakulinenA&KarlssonF1995, LaitinenL1992, SalminenJ2024
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kielitiede:implikatiivinen verbi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:implikatiivinen verbi.)