diftongi


diftongi
kaksoisääntiö	(vanhentunut)
pariääntiö	(vanhentunut)

Määritelmä kahdesta laadullisesti erilaisesta vokaalista koostuva yksitavuinen vokaalijono

Selite Esim. tuo, työ, tie. Foneemisessa analyysissa diftongi voidaan tulkita joko yhdeksi tai kahdeksi segmentiksi. Diftongi voi olla nouseva (paino jälkimmäisellä komponentilla) tai laskeva (paino ensimmäisellä komponentilla), suppeneva (jälkimmäinen komponentti suppeampi kuin edellinen) tai väljenevä (jälkimmäinen komponentti väljempi kuin edellinen). Vastakohtina toisaalta monoftongi, toisaalta vokaaliyhtymä, esim. tae /ta.e/.

Lisätiedot Elias Lönnrot (1847) ehdotti diftongille suomenkielistä nimitystä kaksike tai kaksikka.
Suomen yleiskielessä on 18 diftongia, joista puuttuvat mm. hämäläismurteiden ia ja iä (esim. hiano miäs) ja savolaismurteiden iä ja ua (esim. piä, mua) ja ae ja oe (laeva, poeka).

VISK2008 Diftongi on kahden samaan tavuun kuuluvan eri vokaalin yhtymä, esim. ai, ei, ou, yö. Diftongeja esiintyy perussanoissa (tie, aika), ja niitä tuottavat myös taivutus (söi, pahoissa) ja johtaminen (pukeutua, makailla). Suomen yleiskielessä on 18 varsinaista diftongia. (» § 21–.)

Erikieliset vastineet

diftongos	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
diphthong	englanti (English)
二重母音	japani (日本語)	(にじゅうぼいん, nijuuboin)
diftoŋŋ	koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
дифтонг	mari (марий йылме)
diftong	norja (norsk)
diftoŋga	pohjoissaame (davvisámegiella)
diftong	ruotsi (svenska)
Diphthong	saksa (Deutsch)
дифтонг	venäjä (русский)
diftong	viro (eesti)

Lähikäsitteet

avartuva diftongi (alakäsite)
diftongiutuminen
monoftongi (vieruskäsite)
triftongi (vieruskäsite)
ummistuva diftongi (alakäsite)
vokaaliyhtymä (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

FPS2000, KFT1993, HäkkinenK2007, KarlssonF2004, VISK2008, KAS2003, KoivistoV2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 17.11.2024: Kielitiede:diftongi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:diftongi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →