Kasvitiede:meripihka
meripihka | keltainen ambra
meripihka | |||
keltainen ambra | (vältettävä) (harhaanjohtava termi) |
Meripihka ei ole kivettynyttä vaan polymerisoitunutta pihkaa tai mahlaa, joiden muuntuminen sellaiseksi on kestänyt miljoonia vuosia. Se lasketaan kuitenkin amorfiseksi mineraaliksi. Sitä tavataan eri puolilta maapalloa, mutta selvästi eniten Itämeren eteläpuoliskon alueella. Baltian meripihkan tuottajaksi mainitaan yleensä sukupuuttoon kuollut mänty, Pinus succinifera, mikä nimitys oikeastaan käsittää useita muinaisia mäntylajeja.
Meripihka koostuu hartseista, meripihkahaposta ja eteerisitä öljyistä. Joissakin meripihkan paloissa on sulkeutumina muinaisia pieneliöitä, etenkin hyönteisiä, kasvien tai sienten kappaleita; palojen kirkkaus ja läpinäkyvyys vaihtellee paljon. Meripihkan värikirjo on laaja, vaaleankeltaisesta ja oranssinruskeasta aina mustaan, valkoiseen, siniseen ja vihreään.
Meripihka on aina ollut haluttu ja arvostettu; jo kivikautiset ihmiset tekivät siitä metsästysonnea tuottavia amuletteja. Siitä tehdään edelleenkin koruja ja koriste-esineitä. Lisäksi meripihkaa on poltettu suitsukkeena ja sillä on uskottu olevan lääkinnällisiä vaikutuksia.Erikieliset vastineet
amber | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kasvitiede:meripihka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:meripihka.)