Historia:vapaudenaika
vapaudenaika
| vapaudenaika |
Nimitys ’vapaudenaika’, ruotsiksi frihetstid, on aikalaiskäsite, jota käytettiin ainakin jo 1740-luvulla. Se viittaa valtakunnan säätyjen eli säätyvaltiopäivien vapauteen ja itsemääräämisoikeuteen (riksens ständers rätt och frihet) vastakohtanaan kuninkaallinen itsevaltius. Ruotsissa kuningasvalta oli 1600-luvun puolivälistä asti vahvistunut ja oli vahvimmillaan Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n aikana. Ruotsin menetettyä suuressa Pohjan sodassa mm. kaikki Baltian provinssinsa itsevaltiudesta haluttiin luopua. Hallitusmuoto uusittiin vuosina 1719 ja 1720 niin, että Ruotsista tuli käytännössä perustuslaillinen monarkia, kun valtaa siirrettiin hallitsijalta valtaneuvostolle ja valtaneuvostolta säädyille. Erityisen merkittävä oli tässä suhteessa myös hallitsijanvakuutuksen uusi muotoilu, jonka mukaan hallitsija kirjaimellisesti irtisanoutui itsevaltiudesta. Alkoi säätyvaltiopäivien valtakausi, jota enenevässä määrin dominoi aatelissääty kuninkaan ja valtaneuvoston välisten jännitteiden lisäännyttyä vapaudenajan jälkipuoliskolla. Säätyvaltiopäivien ja valtaneuvoston kasvaneen poliittisen liikkumavaran myötä Ruotsissa kehittyi myös varhainen puoluejärjestelmä, joka liittyi vahvasti ulkopoliittisiin erimielisyyksiin: 1730-luvulla syntyi näin aggressiivista ulkopolitiikkaa ajanut ryhmittymä, josta tuli hattupuolue, jonka vastakohdaksi muodostui rauhaa Venäjän kanssa kannattanut myssypuolue, ja 1760-luvulla näiden kahden rinnalle kehittyi hovipuolue. Monarkian heikkouteen oli muitakin syitä. Lapsettomana kuollut Kaarle XII ja hänen vuosina 1718–1720 hallinnut sisarensa kuningatar Ulrika Eleonora olivat viimeisiä Pfalz-suvun edustajia Ruotsissa. Koska Ulrika Eleonoralle ja hänen miehelleen kuningas Fredrik I:lle (1720–1751) ei myöskään syntynyt laillisia perillisiä, säätyvaltiopäivät joutuivat vuonna 1743 valitsemaan Ruotsille uuden kruunuperillisen, Holstein-Gottorpin Adolf Fredrikin, osittain Venäjän painostuksesta. Hallitsijahuoneen epävakaudet ja muutokset vaikuttivat näin kuningasvallan uskottavuuteen aina 1750-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1756 kuningas Adolf Fredrik ja preussilaissyntyinen kuningatar Loviisa Ulrika yrittivät vallankaappauksella vahvistaa valtaansa, mutta yritys epäonnistui ja johti siihen, että säätyvaltiopäivät ja valtaneuvosto tiukensivat kontrolliaan kuningasperheen poliittisesta toiminnasta, mm. valvomalla tiukasti kruunuprinssi Kustaan (III) kasvatusta. Vapaudenaika päättyi lopulta Kustaa III:n noustua valtaan, kun nuori kuningas elokuussa 1772 pakotti valtiopäivät hyväksymään uuden hallitusmuodon, joka lisäsi kuninkaan valtaa säätyjen ja valtaneuvoston kustannuksella. Siitä alkanutta aikakautta kutsutaankin kustavilaiseksi ajaksi.
Vapaudenajan jälkimaine oli pitkään huono johtuen pitkälti kustavilaisen ja kansallisromanttisen ajan historiankirjoituksesta, jossa kuningasvaltaa ihannoitiin vahvan kansakunnan ilmentymänä. Erityisesti Ruotsin ulkopoliittista heikkoutta, ulkovaltojen – erityisesti Ranskan, Britannian ja Venäjän – vaikutusvaltaa valtiopäivillä, poliittisia lahjuksia sekä puolueiden ja aatelin sukuverkostojen merkitystä kritisoitiin. Vasta myöhemmin, 1900-luvun jälkipuoliskolla, Ruotsin vapaudenaika alkoi näyttäytyä tutkijoille mielenkiintoisena varhaisen parlamentarismin jaksona, johon ajoittuivat mm. taulustolaitoksen perustaminen, vuoden 1766 painovapausasetus, Ruotsin tiedeakatemian perustaminen, hyödyllisten tieteiden ja opintojen määrätietoinen tukeminen valtiovaroin sekä ylipäänsä avautuminen Manner-Euroopan tiede- ja kulttuuriverkostoille.Erikieliset vastineet
| Age of Liberty | englanti (English) | |
| Ère de la Liberté | ranska (français) | |
| frihetstiden | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- hattupuolue (vieruskäsite)
- hovipuolue (vieruskäsite)
- Kustaa kolmannen vallankaappaus 1772 (vieruskäsite)
- kustavilainen aika (vieruskäsite)
- myssypuolue (vieruskäsite)
- säätyvaltiopäivät (vieruskäsite)
- vuoden 1720 hallitusmuoto (vieruskäsite)
- vuoden 1766 painovapausasetus (vieruskäsite)
- vuoden 1772 hallitusmuoto (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Hallberg2003, Nurmiainen2009, Wolff2007, Wolff2008
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.12.2024: Historia:vapaudenaika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:vapaudenaika.)