Historia:Narvan taistelu

    Tieteen termipankista

    Narvan taistelu

    Narvan taistelu
    Määritelmä kuningas Kaarle XII:n johtaman Ruotsin armeijan ja kenraali Charles Eugène de Croyn johtaman Venäjän armeijan välillä Ruotsille kuuluneessa Virossa Narvan kaupungin ja linnoituksen hallinnasta osana suurta Pohjan sotaa 20.11.1700 käyty, Ruotsin voittoon päättynyt taistelu
    Selite Suuren Pohjan sodan alkuvaiheessa Ruotsin vastainen liittouma aloitti hyökkäystoimet siten, että Saksi-Puola hyökkäsi ruotsalaiselle Liivinmaalle, Tanska Etelä-Ruotsiin ja Ruotsin liittolaista Holstein-Gottorpia vastaan, ja Venäjän tuli sopimuksen mukaan hyökätä Inkerinmaalle ja Käkisalmen lääniin. Venäjä viivytteli hieman sodanjulistuksessaan, mutta hyökkäsi lopulta kuitenkin Inkerinmaalle ja edelleen kohti Narvaa, jonka linnoitusta se ryhtyi piirittämään syyskuussa 1700.
    Tällä välin Ruotsi oli kuitenkin onnistunut lyömään etelärintamallaan Tanskan, minkä jälkeen Kaarle XII purjehti armeijansa kanssa Itämeren ylitse Pärnuun, josta ruotsalaisten noin 10 000 miehen joukko marssi maateitse Narvaan, jonka lähistölle se saapui 19. marraskuuta. Venäjän keisari Pietari Suuri oli ollut henkilökohtaisesti mukana Narvan piirityksen alkuvaiheessa, mutta palannut ennen ruotsalaisten apujoukkojen saapumista takaisin Venäjälle, jolloin venäläisiä, vahvuudeltaan reilun 35 000 miehen joukkoja johti kenraali Charles Eugène de Croy. Pahasti alivoimaiset ruotsalaiset hyökkäsivät heti kuin mahdollista ja onnistuivat aloitekykyisten johtajiensa ja taistelupäivän säätilan (aamun sumu muuttui lumimyrskyksi) mahdollistaman yllätyksen ansiosta kääntämään taistelun nopeasti edukseen ja vangitsemaan suuren määrän venäläisiä, mm. piiritysjoukkojen komentaja de Croyn. Venäjä menetti taistelussa kaatuneina tai haavoittuneina 8 000–9 000 miestä, kun ruotsalaisten tappiot jäivät yhteensä alle 2 000 kaatuneeseen ja haavoittuneeseen. Ruotsalaiset pystyivät myös valtaamaan ja ottamaan haltuunsa venäläisten tykistön ja sotakassan.
    Taistelun myötä Kaarle XII:n maine sotapäällikkönä levisi ympäri Eurooppaa. Sodan painopiste siirtyi seuraavan vuoden puolella Liivinmaalle, jossa Kaarlen johtamat ruotsalaisjoukot kävivät August II Väkevän johtamia Saksi-Puolan joukkoja vastaan. Venäjää ruotsalaiset pitivät Narvan jälkeen lyötynä, mutta Venäjä toipui tappiostaan ja hyökkäsi uudestaan Narvaan jo vuonna 1704 valloittaen sen sillä kertaa. Kaarle XII käänsi päähuomionsa Puolasta takaisi Venäjään vasta hyökätessään vuonna 1709 Ukrainaan, jossa Ruotsi ja Venäjä kävivät Ruotsin perikadoksi osoittautuneen Pultavan taistelun. Ruotsin Narvassa marraskuussa 1700 saamasta taisteluvoitosta huolimatta koko suuri Pohjan sota kääntyi maalle suureksi, sen suurvalta-aseman lopettaneeksi tappioksi.

    Erikieliset vastineet

    Battle of Narvaenglanti (English)
    slaget vid Narvaruotsi (svenska)
    Schlacht bei Narvasaksa (Deutsch)
    битва при Нарвеvenäjä (русский)
    Narva lahingviro (eesti)

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 27.5.2024: Historia:Narvan taistelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Narvan taistelu.)