Historia:Kustaa kolmannen sota
Kustaa kolmannen venäjänsota | Kustaa kolmannen sota
| Kustaa kolmannen venäjänsota | |
| Kustaa kolmannen sota |
Määritelmä
Ruotsin kuningas Kustaa III:n aloitteesta kesällä 1788 syttynyt Ruotsin ja Venäjän välinen sota, joka päättyi Elimäellä solmittuun Värälän rauhaan elokuussa 1790
Selite
Ruotsin ja Venäjän välistä, vuosina 1788–1790 käytyä sotaa nimitetään yleisesti Kustaa III:n sodaksi tai Kustaa III:n venäjänsodaksi, koska sotaan päädyttiin kuningas Kustaa III:n halusta. Kustaan itsensä vallankaappauksessaan 1772 (ks. Kustaa kolmannen vallankaappaus 1772) hyväksyttämä hallitusmuoto ei kuitenkaan sallinut kuninkaalle hyökkäyssodan aloittamista ilman säätyvaltiopäivien hyväksyntää, minkä takia Kustaa valmisteli hyökkäyksensä lavastamista vastaukseksi venäläiseen provokaatioon. Kuningas teetättikin venäläisiä asepukuja ja toimitti niitä Itä-Suomeen Savon prikaatiin lähelle Venäjän rajaa, ja Kustaa III:lle sodan syyn antanut Puumalan kahakka 27.–28.6.1788 oli muun muassa sotahistorioitsija Jussi T. Lappalaisen tutkimustulosten mukaan ruotsalainen lavastus. Ruotsalainen, armeijan upseeriston keskuudessa vaikutusvaltainen aatelisoppositio piti sotaa oikeuttamattomana, ja eräät sen jäsenet lähettivät Venäjälle ns. Liikkalan nootin, mistä seurasi Anjalan liittona tunnettu, kuninkaan asemaa horjuttanut upseerikapina ja jopa ajatuksia Suomen itsenäistymisestä jonkinlaiseksi Venäjälle myötämieliseksi puskurivaltioksi Ruotsin ja Venäjän väliin. Aatelisopposition sisäiset ristiriidat ja epäselvyydet tavoitteista johtivat kuitenkin kapinaliikkeen kuihtumiseen, jolloin sota jatkui. Kustaa III pyrki iskemään jo sodan alkuvaiheessa laivastollaan Kronstadtiin ja Pietariin, mutta Suursaaren luona käydyn meritaistelun päättyminen ratkaisemattomana esti tämän. Maasotaa käytiin lähinnä Savossa. Siellä käytiin myös Porrassalmen taistelu, jossa lukumäärältään vaatimattomat ruotsalaisjoukot onnistuivat katkaisemaan lähes kymmenen kertaa suurempien venäläisjoukkojen hyökkäyksen Mikkelin eteläpuolelle kesäkuussa 1789. Tämän kenties tunnetuimman Kustaan sodan maataisteluvoiton strateginen arvo oli mitätön, mutta moraalisella tasolla voitto oli merkittävä. Maataisteluissa ei kuitenkaan pidemmän päälle saatu selkeää lopputulosta, jolloin koko sodan kannalta ratkaiseviksi osoittautuivat Ruotsinsalmen meritaistelut nykyisen Kotkan edustalla. Näistä ensimmäisessä venäläiset voittivat Ruotsin saaristolaivaston kesällä 1789, mutta seuraavana vuonna heinäkuussa Ruotsi onnistui saamaan samoilla vesillä venäläisistä suurvoiton (ks. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu). Tämän jälkeen Venäjän keisarinna Katariina II Suuri taipui solmimaan ruotsalaisten kanssa Värälän rauhan 1790 ilman uusia alueluovutuksia, mikä sopi myös Kustaa III:lle, joka oli saavuttanut sisäpoliittisia tavoitteitaan saatuaan sodan kuluessa säätyjen hyväksynnän yhdistys- ja vakuuskirjalle, kuninkaan itsevaltiutta entisestään vahvistaneelle, valtakunnan perustuslakeihin rinnastetulle julistukselle.
Erikieliset vastineet
| Catherine the Second's Swedish War | englanti (English) | |
| Gustav the Third's Russian War | englanti (English) | |
| Gustav den tredjes ryska krig | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- Kustaa kolmannen vallankaappaus 1772 (vieruskäsite)
- Porrassalmen taistelu (alakäsite)
- Puumalan kahakka (alakäsite)
- Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (alakäsite)
- Värälän rauha 1790 (vieruskäsite)
- yhdistys- ja vakuuskirja (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.4.2024: Historia:Kustaa kolmannen sota. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Kustaa kolmannen sota.)