Historia:Anjalan liitto

    Tieteen termipankista

    Anjalan liitto

    Tarkastele käyttöesimerkkejä
    Anjalan liitto
    Määritelmä Ruotsin armeijan upseerien kapinaliike kuningas Kustaa III:n itsevaltaista hallintoa vastaan vuosien 1788–1790 Venäjän sodan eli Kustaa kolmannen sodan aikana
    Selite Ruotsissa oli erityisesti aatelin parissa esiintynyt jo pidempään vastarintaa uutta itsevaltiutta rakentanutta kuningas Kustaa III:a vastaan, ks. myös Kustaa kolmannen vallankaappaus 1772. Kuninkaan pyrittyä hyökkäyssodan aloittamiseen ilman hallitusmuodon edellyttämää säätyjen suostumusta aatelisoppositioon kuuluneiden ruotsalaisupseereiden parissa levisi liike, jonka jäseniin kuuluneet muutamat aatelisupseerit laativat ja lähettivät armeijan sotaleiristä Kymenlaaksosta Venäjän keisarinnalle sodan alkuvaiheessa niin kutsutun Liikkalan nootin, jossa he toivoivat pikaista rauhaa oikeudettomaksi kokemansa sodan tilalle. Vain vähän tämän jälkeen 113 ruotsalaisupseeria allekirjoitti Anjalan kartanossa Kymijoken varressa Anjalan liittokirjaksi kutsutun kirjeen, jossa he paitsi vakuuttivat uskollisuuttaan Ruotsille, myös vaativat rauhaa, valtiopäivien koollekutsumista ja armeijan kotiuttamista. Anjalan liiton upseereiden keskinäiset riidat ja päämäärien selkiytymättömyys kuitenkin johtivat kapinaliikkeen kuihtumiseen ja sodan jatkumiseen aina Värälän rauhaan 1790 asti. Suomalaiskansallisessa historiankirjoituksessa Anjalan liittoa on pidetty merkittävänä siksikin, että liittoon kuuluneiden suomalaissyntyisten upseereiden parissa esiintyi myös kannatusta Suomen itsenäisyydelle tai ainakin laajalle itsehallinnolle Ruotsista.

    Erikieliset vastineet

    Anjalaförbundetruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Wolff2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 16.6.2024: Historia:Anjalan liitto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Anjalan liitto.)