Filosofia:väriteoria

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

väriteoria

väriteoria
Definition filosofinen teoria siitä, mitä värit ovat
Explanation Värikokemuksemme esittää värien olevan esineiden ominaisuuksia, mutta näkemistämme esineistä ei ole löydetty värikokemuksiamme vastaavia ominaisuuksia. Syntyy ongelma siitä ovatko värit (tuoksujen, makujen ja äänien tavoin) fyysisessä maailmassa itsessään, vai pitäisikö niiden katsoa kuuluvan havaitsijaan (kuten monet nykytieteen edustajat katsovat asian olevan). Väriteorioiden haasteena on jollain tavoin ratkaista tämä värikokemustemme ja empiirisen tiedon välinen ristiriita ja siten ne ovat väistämättä suhteessa havaintoa ja mielen toimintaa koskeviin näkemyksiin.
Antiikin filosofiassa Aristoteles (384-322 eaa) katsoi värien kuuluvan maailmaan kun taas atomistit ja epikurolaiset katsoivat fyysisten esineiden olevan värittömiä ja värien kuuluvan niiden havaitsijaan. Tämän näkemyksen omaksui myös Galileo Galilei (1564-1642), mikä vaikutti siihen, että se yleistyi 1600-luvun tieteessä (esimerkiksi René Descartes (1596-1650) ja Robert Boyle (1627-1691)). Modernin filosofian tärkeä erottelu oli John Locken (1632-1704) jako primäärien ja sekundaaristen kvaliteettien välillä, jossa edelliset (muoto, koko, paino) kuuluvat materiaalisiin objekteihin kun taas sekundaariset ominaisuudet (väri, maku, tuoksu) eivät kuulu.[1] Tässä mallissa värit ovat analogisia ruumiillisten tuntemuksien kuten kivun kanssa. Mallin ongelma on kuitenkin se, että normaalisti emme ole tietoisia silmistämme näkiessämme värejä.
Nykyfilosofiassa väriteoriat voidaan ryhmitellä karkeasti kolmeen luokkaan sen perusteella, kuinka ne pyrkivät ratkaisemaan värikokemuksen ja empiirisen tiedon välisen ristiriidan.
1. Väriobjektivismin (objektiivisten väriteorioiden) mukaan värit ovat fysikaalisten esineiden havaitsijoista riippumattomia ominaisuuksia, siinä missä esineiden muodotkin.
2. Relationaalisten väriteorioiden mukaan värit ovat fysikaalisten esineiden ominaisuuksia, mutta värit tulee määritellä suhteessa havaitsijaan, toisin kuin esineiden muodot.
3. Erilaisia värieliminativismin muotoja puolestaan yhdistää väite, etteivät värit edellisistä teorioista poiketen ole lainkaan fysikaalisten esineiden ominaisuuksia, vaikka ne siltä kokemuksissamme vaikuttavatkin.
Yksikään tämänhetkinen filosofinen väriteoria ei kykene tyydyttävästi täyttämään kaikkia väriteorioille esitettyjä värikokemuksiimme ja empiiriseen tietoomme perustuvia rajoituksia. Teorioita koskeva keskustelu onkin tämän takia keskittynyt tällä hetkellä pitkälti vain osoittamaan eri teorioiden johtavan sellaisiin sitoumuksiin tai rajoitusten kieltoihin, joita ei yleensä pidetä hyväksyttävinä. Edellisen lisäksi eräs viime aikoina huomiota saanut värejä koskeva filosofinen keskustelu liittyy siihen, mitkä voivat olla värien kantajia. Tähän asti värejä koskeva filosofinen keskustelu on keskittynyt pääasiassa väreihin esineiden ominaisuuksina, sivuuttaen siten värit valon ja läpinäkyvien pintojen ominaisuuksina.
Additional Information
Lue lisää Logos-ensyklopediasta!

Equivalents

color theoryenglanti
färgteoriruotsi

Related Concepts

Sources

ArstilaV2008, Logos2007, BlackburnS1996, CraigE1998

References

  1. John Locke, An Essay Concerning Human Understanding, II, viii

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.9.2021: Filosofia:väriteoria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:väriteoria.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →