Filosofia:syllogismi
syllogismi
syllogismi |
Nykyään syllogismeilla viitataan tavallisimmin Aristoteleen (384-322 eaa.) syllogistiikkaan eli syllogismien muodostamaan järjestelmään, mutta termiä "syllogismi" on käytetty myös yleisemmin viittaamaan mihin tahansa loogisesti sitovaan päätelmään. Aristoteleen syllogistiikka on ensimmäinen yritys kehittää järjestelmällinen malli loogiselle päättelylle ja deduktiolle. Aristoteleen syllogistiikan syllogismien lauseet tai arvostelmat ovat nk. kategorisia arvostelmia, jotka sisältävät kolme termiä. Tyypillinen syllogismi näyttää tältä:
Kaikki eläimet ovat kuolevaisia.
Kaikki ihmiset ovat eläimiä.
Siis: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
Ylläolevassa syllogismissa kaksi ensimmäistä lausetta ovat premissejä. Ne ovat myös tosia ja mikäli molemmat premissit ovat tosia, täytyy myös kolmannen lauseen (johtopäätöksen) olla tosi. Kyse on muodollisesta välttämättömyydestä - lauseiden konkreettisella sisällöllä ei ole merkitystä. Tämän vuoksi lauseissa esiintyviin yleiskäsitteisiin voidaan viitata pelkillä kirjaimilla (esim. jos "jokainen A on B" on tosi, ja "jokainen C on A" on tosi, tästä seuraa, että "jokainen C on B" on tosi). Syllogismin pätevyys on riippumaton siitä mihin konkreettisiin termeihin A, B ja C ajatellaan viittaavan, ts. päätelmän looginen muoto ratkaise eli kyse on formaalista logiikasta. Aristoteles luokittelee syllogismit kolmeksi ryhmäksi tai kuvioksi, joihin kuuluu useita erilaisia syllogismeja.
Erikieliset vastineet
syllogism | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- johtopäätös (osakäsite)
- kategorinen propositio (osakäsite)
- lauselogiikka (koostumussuhteinen vieruskäsite)
- praktinen syllogismi (alakäsite)
- premissi (osakäsite)
- päättely (yläkäsite)
- traditionaalinen logiikka (kokonaisuuskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:syllogismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:syllogismi.)