noesis | merkitysakti | ajatteluakti


noesis	(suositeltu)
merkitysakti
ajatteluakti

Määritelmä Husserlin fenomenologiassa intentionaalinen akti, jolla pyritään tavoittamaan ilmiöt todellisina, sellaisena kuin ne ovat

Selite Edmund Husserl (1859-1938) teoksessaan Logische Untersuchungen (1900-1901) erotti fenomenologin tehtävän loogikosta. Siinä missä loogikko ei ole kiinnostunut epistemologista aspekteista, vaan esitetyistä merkityksistä ja niiden välisistä välttämättömistä formaaleista suhteista, fenomenologi on kiinnostunut konkreettisista, intentoiduista merkitysakteista kuten uskominen, haluaminen, vihaaminen, toivominen, muistaminen ja rakastaminen (myöhemmin Husserl nimitti merkitysakteja termillä noesis), ei maailmassa esiintyvinä faktoina tai ideaaleina merkityksinä, vaan intentionaalisina a priori-rakenteina.
Husserlin mukaan ei voida luottaa sanojen antamiin merkityksiin niiden tavanomaisessa mielessä, vaan merkitykset on varmistettava konkreettisen intuition kautta - on palattava asioihin itseensä, kuuluu filosofin tunnettu iskulause. Fenomenologian tehtävä on konstituoida merkitykset palaamalla a priori-yhteyksiin merkityksen antavien aktien ja niiden aktien, jotka varmistavat merkitykset, välillä. Vain tällä tavoin voidaan psykologinen erottaa loogisesta - Husserl kritisoi vahvasti psykologismia, ja halusi fenomenologiallaan erottua siitä.

Erikieliset vastineet

noesis

latina (Latina)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Moran2000, MoranDCohenJ2012, DrummondJ2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:noesis. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:noesis.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →