Filosofia:kehitysetiikka
kehitysetiikka
kehitysetiikka |
Määritelmä
soveltavan etiikan osa-alue, jossa pohditaan moraalisia velvollisuuksia ja päämääriä koskien kolmannen maailman köyhyyttä ja nälänhätää
Selite
Kehitysetiikan taustalla on toisaalta empiirinen huomio siitä, että edelleen noin 800 miljoonaa ihmistä maapallolla elää äärimmäisessä köyhyydessä, ja toisaalta moraalinen huomio siitä, että tämä aiheuttaa joitakin velvollisuuksia hyväosaisemmille. Kehitysetiikan keskusteluissa (mm. Peter Singer, Thomas Pogge) siis voidaan pohtia sitä, kuinka vahvoja velvollisuuksia maailman hyväosaisilla on puuttua tähän köyhyyteen, tai toisaalta sitä, mitä kehityksellä tavoitellaan. Joka tapauksessa vallitsee lähes täydellinen konsensus siitä, että rikkailla mailla tai niiden kansalaisilla on jonkinlaisia velvollisuuksia puuttua äärimmäiseen köyhyyteen.
Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että velvollisuuksien toteuttamisen muoto on pikemminkin kehityksen edistäminen köyhissä maissa kuin esimerkiksi nälkäisten jatkuva ruokkiminen hätäapua jakamalla. Köyhyyden vastakohdaksi jäsentyy näissä keskusteluissa kehitys, jonka määritteleminen on filosofinen ongelma itsessään. Yleensä kehitys ymmärretään käsitteenä normatiivisesti ja positiivisesti, myönteisenä yhteiskunnallisena muutoksena, vaikka tämänkin on kyseenalaistanut mm. Gilbert Rist. Karkeasti sanottuna kehitys ymmärrettiin siirtomaa-aikana sivistyksen lisääntymisenä, modernisaatioaikana taloudellisena kasvuna ja jälkiteollisena aikana inhimillisenä hyvinvointina. Toisaalta kehitys ymmärretään usein myös köyhyyden poissaolona ja käytännössä tämä määritelmä sekoittuu usein edelliseen.
Kehitysetiikan piirissä on keskusteltu myös siitä, voidaanko moraalisten velvollisuuksien katsoa päättyneen siinä vaiheessa, kun äärimmäinen köyhyys on loppunut eli silloin kun ihmiset elävät hengissä selviämisen minimitasolla, mutta eivät kärsi puutteesta. Tällöin moraalisten velvollisuuksien voidaan sanoa kattavan vain kehityksen tukemisen tälle minimitasolle asti, kun taas oikeudenmukaisuuteen liittyvät velvollisuudet ovat laajempia. Puutteen poistaminen ei siis välttämättä takaa inhimillistä hyvinvointia, jonka olemusta tässä suhteessa ovat pohtineet mm. Amartya Sen ja Martha Nussbaum.
Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että velvollisuuksien toteuttamisen muoto on pikemminkin kehityksen edistäminen köyhissä maissa kuin esimerkiksi nälkäisten jatkuva ruokkiminen hätäapua jakamalla. Köyhyyden vastakohdaksi jäsentyy näissä keskusteluissa kehitys, jonka määritteleminen on filosofinen ongelma itsessään. Yleensä kehitys ymmärretään käsitteenä normatiivisesti ja positiivisesti, myönteisenä yhteiskunnallisena muutoksena, vaikka tämänkin on kyseenalaistanut mm. Gilbert Rist. Karkeasti sanottuna kehitys ymmärrettiin siirtomaa-aikana sivistyksen lisääntymisenä, modernisaatioaikana taloudellisena kasvuna ja jälkiteollisena aikana inhimillisenä hyvinvointina. Toisaalta kehitys ymmärretään usein myös köyhyyden poissaolona ja käytännössä tämä määritelmä sekoittuu usein edelliseen.
Kehitysetiikan piirissä on keskusteltu myös siitä, voidaanko moraalisten velvollisuuksien katsoa päättyneen siinä vaiheessa, kun äärimmäinen köyhyys on loppunut eli silloin kun ihmiset elävät hengissä selviämisen minimitasolla, mutta eivät kärsi puutteesta. Tällöin moraalisten velvollisuuksien voidaan sanoa kattavan vain kehityksen tukemisen tälle minimitasolle asti, kun taas oikeudenmukaisuuteen liittyvät velvollisuudet ovat laajempia. Puutteen poistaminen ei siis välttämättä takaa inhimillistä hyvinvointia, jonka olemusta tässä suhteessa ovat pohtineet mm. Amartya Sen ja Martha Nussbaum.
Lisätiedot
Erikieliset vastineet
development ethics | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:kehitysetiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kehitysetiikka.)