Filosofia:duhem-quine-teesi
teoriaholismi | Duhem-Quine-teesi
| teoriaholismi | |||
| Duhem-Quine-teesi |
Määritelmä
kanta, jonka mukaan yksittäiset lauseet eivät ole alttiita epäsuotuisille tai suotuisille havainnoille, sillä oikeutus koskee vain lauseiden joukkoa
Selite
Willard van Orman Quine (1908-2000) esitti tieteenfilosofi Pierre Duhemin (1861-1916) holistisen oikeutuksen teorian pohjalta kielifilosofisen teesin, jonka mukaan yksittäiset lauseet eivät ole alttiita epäsuotuisille tai suotuisille havainnoille, koska niistä seuraa havaittavia seurauksia vain yhdessä – teoriana. Yksittäisellä lauseella ei ole yleensä mitään omaa erotettavaa empiiristen seurausten joukkoa. Voi olla mahdollista kehittää kaksi tai useampi teoria, jotka ovat sisäisesti johdonmukaisia, mutta silti keskenään epäjohdonmukaisia sekä myös täysin johdonmukaisia kaiken sen tiedon kanssa, joka meidän on mahdollista kerätä teorioiden totuuden tai epätotuuden määrittämiseksi. Samoin mitään yksittäistä väitettä ei voida pitävästi testata tai tehdä "ratkaisevia kokeita", vaan muutokset muualla teoriassa tai uusien apuoletusten lisääminen voivat pelastaa väitteen sopivuuden havaintoihin. Tätä käsitystä kutsutaan nykyisin Duhem–Quine-teesiksi.
Oikeutusholismista seuraa, ettei ole mielekästä puhua missään ehdottomassa mielessä yksittäisen lauseen empiirisestä sisällöstä. Jos edelleen hyväksytään – kuten esimerkiksi positivistit tekevät – jonkinlainen merkityksen oikeutukseen yhdistävä merkityksen todennettavuusteoria, ajaudutaan oikeutusholismista jyrkkään merkitysholismiin, ja koko ajatus yksittäisen lauseen merkityssisällöstä tulee ongelmalliseksi, samoin ajatus analyyttisuudesta eli yksittäisen lauseen totuudesta merkityksen nojalla.
Oikeutusholismista seuraa, ettei ole mielekästä puhua missään ehdottomassa mielessä yksittäisen lauseen empiirisestä sisällöstä. Jos edelleen hyväksytään – kuten esimerkiksi positivistit tekevät – jonkinlainen merkityksen oikeutukseen yhdistävä merkityksen todennettavuusteoria, ajaudutaan oikeutusholismista jyrkkään merkitysholismiin, ja koko ajatus yksittäisen lauseen merkityssisällöstä tulee ongelmalliseksi, samoin ajatus analyyttisuudesta eli yksittäisen lauseen totuudesta merkityksen nojalla.
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
RaatikainenP2014a, Logos2007, BagginiJFoslP2013, KokkonenT2016
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:duhem-quine-teesi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:duhem-quine-teesi.)