Filosofia:disjunktiivinen arvostelma
disjunktiivinen propositio | disjunktiivinen arvostelma
| disjunktiivinen propositio | |||
| disjunktiivinen arvostelma |
Traditionaalissa logiikassa tunnettiin kolme propostio- tai arvostelmatyyppiä, nk. kategoriset, hypoteettiset ja disjunktiiviset arvostelmat. Aristoteleen syllogismeissa esiintyi pelkästään kategorisia arvostelmia. Peripateetikot Theophrastos (n.371-287 eaa.) ja Eudemos alkoivat tutkia myös syllogismeja joissa oli kompleksisempia premissejä, joita he kutsuivat hypoteettisiksi. Stoalaisessa propositiologiikassa tutkittiin myös kompleksisia premissejä, disjunktiivisia propositioita, jonka osat viittaavat vaihtoehtoisiin asiaintiloihin. Traditionaalisessa logiikassa osia yhdistävä konnektiivi, disjunktio ajateltiin yleensä eksklusiiviseksi, mutta myös modernissa logiikassa tavallisempi inklusiivinen disjunktio oli jo stoalaisten tuntema. Arabifilosofi
Avicenna (980–1037 jaa.) piti disjunktiivisia propositioita hypoteettisten propositioiden alaluokkana, jolloin toisen hypoteettisten propositioiden alaluokan muodostivat konditionaalit.Erikieliset vastineet
| disjunctive proposition | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- disjunktio (osakäsite)
- ehtolause (vieruskäsite)
- kategorinen propositio (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:disjunktiivinen arvostelma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:disjunktiivinen arvostelma.)