Filosofia:destruktio
destrukturointi | destruktio | de-strukturaatio
| destrukturointi | |
| destruktio | (suositeltu) |
| de-strukturaatio |
Määritelmä
Heideggerilla oman tulkintahorisontin ennalta muotoutuneen esirakenteen kriitinen ja purkava analyysi
Selite
Martin Heidegger (1889-1976) käytti destruktio- tai destrukturointi-käsitettä erityisesti varhaisfilosofiassaan, jossa se merkitsi analyysiä, jolla kritisoidaan ja puretaan oman tulkintahorisontin ennalta muotoutunutta esirakennetta. Samasta asiasta puhui jo Husserl, mutta Heideggerilla destruktio tekee asteittain näkyväksi tavan, jolla nykyisen näköalamme rajautuminen on tapahtunut, ja myös sen, että rajautumisessa jotain on rajautunut ulos. Ontologian historian desktruktio (esim. Descartes ja Kant) ei tarkoita menneisyyden filosofian tuhoamista, vaan sen herättämistä uudelleen sellaisena filosofiana, joka etenee menneisyyteen katsoen ja omasta loputtomasta uutuudestaan tietoisena. Siten esimerkiksi destruktion kautta voidaan löytää uudelleen Aristoteleen inhimillisen käytännön oikea merkitys. Vain tälläisen kyseenalaistamisen kautta voi syntyä aidosti uutta ajattelua. Esimerkikkinä voi mainita inhimillisen olemassaolon, jota Heidegger analysoi täälläolon käsitteen kautta perinteisten rationaalinen eläin- tai ihmisen kuva-määrittelyjen kautta. Destruktio ei kuitenkaan voi olla kokonaisvaltaista, vaan johtaa vain uuteen ajattelutilanteeseen rajoituksineen.
Erikieliset vastineet
| Destruktion | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
BackmanJ2010, RéeJ1998, Moran2000
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Filosofia:destruktio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:destruktio.)