Filosofia:a priori
a priori
a priori |
Termi a priori voidaan jäljittää Aristoteleen toiseen analytiikkaan, jossa Aristoteleen mukaan toden arvostelman todistus tai välttämättömyys pitää olla johdettu tai perustua johonkin metafyysisesti perustavampiin tai paremmin tunnettuihin premisseihin. 1700-luvun modernissa filosofiassa termiä a priori käytettiin viittaamaan propositioihin ja olioihin, jotka ovat universaalisesti ja välttämättä päteviä ja täysin riippumattomia aistikokemuksesta. Sen vastakohdalla a posteriorilla puolestaan viitattiin havaittavista tosiasioista riippuvaisiin "kontingentteihin" totuuksiin ja olioihin.
Immanuel Kantilla a priori tarkoittaa kokemukseen perustumatonta tai kokemusta edeltävää. Kantin mukaan on olemassa a priori -intuitioita, a priori -käsitteitä ja a priori -periaatteita. Ajan ja avaruuden representaatiot ovat a priori -intuitioina empiiristen intuitioiden välttämätön edellytys ja puhtaan ymmärryksen kategoriat a priori -käsitteinä ajattelemisen, ts. tiedostuskyvyn ja arvostelmanmuodostuksen välttämättömiä edellytyksiä. Kaikkeen kokemukseen siis sisältyy välttämättä myös a priori -elementtejä. Geometrian lauseet ovat avaruutta koskevia a priori -periaatteita, ja Kantin toisessa analogiassa todistama kausaalilaki on esimerkki filosofisesta a priori -periaatteesta. A priori -periaatteen tuntomerkkinä Kant pitää yleisyyttä ja välttämättömyyttä. Sen sijaan a posteriori -representaatiot (käsitteet ja intuitiot) ovat kokemusperäisiä. A posteriori -lauseen totuus on ratkaistavissa vain havaintoon vetoamalla.Lähikäsitteet
- a posteriori (vastakohta)
- rationalismi (funktiosuhde)
- transsendentaalinen (funktiosuhde)
- transsendentaalinen idealismi (funktiosuhde)
Käytetyt lähteet
BagginiJFoslP2013, Craver2013, Kant2013, KeinänenJVadenT2011, KorkmanYrjönsuuri1998, SaarinenE1994
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:a priori. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:a priori.)