Filosofia:adekvaatti

Tieteen termipankista

Tällä käsitteellä ei ole otsikon muodostavia nimityksiä.

Määritelmä
1. pätevä, luotettava käsitys
2. Spinozan ja Leibnizin filosofiassa korkeatasoinen, täsmällinen idea
3. Husserlilla puhdas elämys
Selite Termin alkuperä on löydettävissä Aristoteleen (384-322 eaa.) teoksesta De interpretatione eli Tulkinnasta, jossa se liittyy ideaan sielun mielikuvien ja esineiden välisestä vastaavuussuhteesta. Myöhemmin G. W. Leibniz (1646-1716) katsoo adekvaatin idean sellaiseksi ettei siinä ole enää mitään epäselvää. Edmund Husserlilla (1859-1936) termi liittyy myös täydelliseen kuvaukseen, mutta se on ymmärrettävä fenomenologisessa mielessä - adekvaattisessa kuvauksessa on oltava mukana myös intentionaalisten elämysten ideaalinen ulottuvuus eli se fiktiivinen ulottuvuus, joka antaa kolmiulotteisille tilan esineille niiden aseman ja merkityksen merkitysakteissa.
Lisätiedot lat. adaequare=muistuttaa, olla yhtä
ks. adekvaatti myös biologiassa

Käytetyt lähteet

SalonenJ1986

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 13.6.2025: Filosofia:adekvaatti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:adekvaatti.)