Filosofia:Ockhamin partaveitsi
Ockhamin partaveitsi | Occamin partaveitsi
| Ockhamin partaveitsi | |
| Occamin partaveitsi |
Määritelmä
periaate, jonka mukaan olioita ei tulisi monistaa tarpeettomasti
Selite
Wilhelm Ockhamin (tai Occamilaisen) (1285-1349) mukaan nimetty periaate liittyy yksinkertaisuuden vaatimukseen. Sen mukaan filosofisten ja tieteellisten teorioiden tulisi olettaa mahdollisimman harvojen oliotyyppien olemassaolo. Periaatteen toinen muotoilu on laajempi: jos kaksi kilpailevaa teoriaa pystyy selittämään jonkin ilmiön osuvasti, yksinkertaisempi niistä tulee asettaa etusijalle. Siten Ockhamin periaate tunnetaan myös säästäväisyyden periaatteena. Yksinkertaisempi teoria ei kuitenkaan saisi olla vähemmän kattava, vaan sen tulisi selittää kaikki asiaankuuluvat ilmiöt. Ockham itse muotoili periaatteen monin eri tavoin, mutta on selvää että sen julkilausumaton ehto on ceteris paribus-argumentti - yksinkertaisempaa selitystä ei tule asettaa etusijalle monimutkaisempaan verrattuna, jos se on vähemmän kattava tai huonommassa sopusoinnussa muiden hyväksyttyjen teorioiden kanssa.
Ockhamin paraveitselle on lukemattomia eri käyttötapoja filosofiassa. Se on pikemminkin metodinen työväline kuin metafyysinen periaate, ja on ensiarvoisen tärkeä esimerkiksi tieteenfilosofiassa. Tosin eräät filosofit ovat käyttäneet sitä myös metafyysisenä perusteena - esimerkiksi behavioristien mukaan kielemme ja käyttäytymisemme voidaan selittää turvautumatta ensimmäisen persoonan kuvauksiin subjektiivisista mentaalisista tiloista eli siitä miltä ajatukset, tunteet, intentiot ja tuntemukset tuntuvat tai näyttävät niistä, jotka niitä kokevat. Väite on kuitenkin vaikeasti hyväksyttävä jo arkikokemuksen mukaan. Maltillisemman kannan mukaan se, miltä asiat meille näyttävät ja tuntuvat, on pelkkä sivutuote (epifenomeeni) fysikaalisista prosesseista, jotka saavat meidät toimimaan. Tässä Ockhamin partaveistä ei käytetä kiistämään subjektiivisten tilojen olemassaolo vaan erottamaan ne, jotka kuuluvat selittämiseen, ja ne, jotka eivät kuulu.
Ockhamin paraveitselle on lukemattomia eri käyttötapoja filosofiassa. Se on pikemminkin metodinen työväline kuin metafyysinen periaate, ja on ensiarvoisen tärkeä esimerkiksi tieteenfilosofiassa. Tosin eräät filosofit ovat käyttäneet sitä myös metafyysisenä perusteena - esimerkiksi behavioristien mukaan kielemme ja käyttäytymisemme voidaan selittää turvautumatta ensimmäisen persoonan kuvauksiin subjektiivisista mentaalisista tiloista eli siitä miltä ajatukset, tunteet, intentiot ja tuntemukset tuntuvat tai näyttävät niistä, jotka niitä kokevat. Väite on kuitenkin vaikeasti hyväksyttävä jo arkikokemuksen mukaan. Maltillisemman kannan mukaan se, miltä asiat meille näyttävät ja tuntuvat, on pelkkä sivutuote (epifenomeeni) fysikaalisista prosesseista, jotka saavat meidät toimimaan. Tässä Ockhamin partaveistä ei käytetä kiistämään subjektiivisten tilojen olemassaolo vaan erottamaan ne, jotka kuuluvat selittämiseen, ja ne, jotka eivät kuulu.
Erikieliset vastineet
| Ockham's razor | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Filosofia:Ockhamin partaveitsi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:Ockhamin partaveitsi.)