Siirry sisältöön

Alustavia tarkistamattomia määritelmiä Kasvimorfologia

Tieteen termipankista

Määritellyt sivut Kasvimorfologia 1136

Kasvimorfologia tarkistetut 314

 Määritelmä
aggregaattinen ydinsädeydinsäteet sijaitsevat tavanomaista tiheämmässä, jolloin tihentymä muistuttaa erehdyttävästi monirivistä ydinsädettä
aikaisheteinenkaksineuvoinen kukka, jonka heteiden ponnet avautuvat ja siitepöly vapautuu ennen kuin emiön luotti on kypsynyt vastaanottamaan siitepölyä
aikaisheteisyysks. aikaisheteinen
aitolehtikasvulehtien ikäsarjan keskivaiheilla oleva lehti
alahuulihuulimaisen teriön alin terälehti
alaskääntyväkasvin osista, jotka suuntautuvat alaspäin
alaspäinenkärjestä, joka on alas suuntautunut
alavoittoinenerilaispintainen rakenne, jossa alapinta kehittyy yläpintaa voimakkaammin
alkeisrihmasammalten elämänkierron haploidi vaihe
alkeisvarsikkosanikkaisten haploidi gametofyytti
alkeisvarsimukulaalkeisvarteen syntyvä mukula
alkiorakon emosolukoppisiemenisten kasvien sikiäimen siemenaiheessa oleva solu, josta alkiorakko syntyy
amyloplastiväritön, tärkkelystä varastoiva valkohiukkanen
andromonoeekkinenkasvi, jolla on sekä koiraskukkia että kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä
anisosyyttinen ilmarakoilmarako, jonka huulisoluja ympäröi kolme erikokoista apusolua
anomosyyttinen ilmarakoilmarako, jossa ei ole apusoluja
apikaalinenkärjessä tai kärkiosassa sijaitseva
arpivanhan elimen jälki kasvin pinnassa
asymmetriaks. epämukainen
atrikoblastiritsodermin solu, johon ei kehity juurikarvaa
aukkorakenteessa oleva avoin kohta
aukkolevyputkilon solun (putkilosolun) yksi- tai moniaukkoinen päätyseinä
avopölytteinenkukka, joka avautuu mahdollistaen ristipölytyksen
coronal scalelisäteriön liuskat
corpusvarren kärkikasvupisteen sisin osa
diarkkinenkaksisirkkaisen kasvin juuren rakenne silloin, kun primaarinen puu muodostaa keskustasta vastakkaisille puolille suuntautuvan rakenteen
dikogamiakaksineuvoisten kukkien heteiden ja emien kypsyminen eri aikaan
discuskiekkomainen mesiäinen
distaalinenlähtökohdasta kauempana oleva
distyliaerilaisvartaloisuus, jossa emilehtien vartalot ovat kahta eri mittaa ja luotit sijaitsevat näin ollen kahdella eri korkeudella
eksokarppihedelmän seinän eli perikarpin uloin kerros
emikukkakärkinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon kärkiosassa
emikukkatyvinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon tyvellä
emiöperäperä, joka kohottaa emiön muiden kukan osien yläpuolelle
endokarppihedelmän seinän eli perikarpin sisin kerros
epiblemajuuren solukerroksista ulommaisin
epigyniaks. epigyyninen
epiteelisolupihkatiehyen tiehyttä reunustava, pihkaa erittävä tylppysolu
epähedelmähedelmän kaltainen elin, joka ei synny yksin sikiäimestä vaan kukan muistakin osista
epämuodostunutmuodoltaan epänormaaliksi kasvanut
epätasaisen typäkkätypäkkä lehti, jonka kärki on kuin poikki purtu
erikokoislehtisyysilmiö, jossa kasvilla on pysyvästi kahdenlaisia, keskenään erikokoisia lehtiä verson samassa kohdassa
erilaisitiöinenitiökasvi, jolla on sekä iso- että pikkuitiöitä
erilaisitiöisyysks. erilaisitiöinen
erilaiskehäinenkukka, jonka kehälehdet ovat erilaistuneet terä- ja verholehdiksi
erilaislehtinenks. erilaislehtisyys
erilaispintainenkasvin elin, jossa on kaksi selvästi erottuvaa pintaa, ylä- ja alapinta
erilaissekovartisuustilanne, jossa kasvilla on kahdentyyppisiä sekovarsia ja suvullinen lisääntyminen voi tapahtua vain eri tyyppien välillä
erilaistumisvyöhykesolujen erilaistumisen ja solukoiden kehittymisen vyöhyke juuressa
erilaisvartaloinenkasvitaksonista, jolla on emilehtien vartaloiden pituuden suhteen kahden- tai kolmenlaisia kukkia
erilaisvartaloisuuskasvitaksonin ominaisuus, jossa kasvilla esiintyy kaksi tai kolme perinnöllistä tyyppiä, joiden emiön vartalot ovat eripituiset ja näin emiön luotti ja heteiden ponnet ovat eri korkeudella
erilehtinenkukka, jonka kukkalehdet kasvavat toisistaan erillään
erillinenterälehti, verholehti, hede tai emi, joka ei ole yhdistynyt muiden elinten kanssa
erilliseminenkukka tai emiö, jonka emilehdet ovat erillä toisistaan
erillisemisyysks. erilliseminen
erillislehtinenteriö, verhiö tai emiö, jonka lehdet ovat erillisiä
erillisverhiöinenkukka, jonka verholehdet kasvavat erillä toisistaan
eritenystymonisoluinen eritysrakenne kasvin pinnassa tai pinnan alla
eriteräinenkukka, jonka terälehdet ovat erillisiä, eivät yhteenkasvaneita
frondsuuri, liuskoihin jakautunut lehti
fysionomiaorganologiaan perustuva luokittelu
gynodieekkinenkasvi, jolla on sekä emikukkia että kaksineuvoisia kukkia, mutta eri yksilöissä
gynomonoikkinenkasvi, jolla on emikukkia ja kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä
haarahankasilmusta kasvava varren osa
haarajatkoinenhankahaarainen varsi, jonka kasvu jatkuu hankasilmusta
haarajatkoinen haarautuminenkasvin haarautumistapa, jossa pääranka ajoittain vaihtuu
haararankahaaran osa, johon lehdet kiinnittyvät
haarautuminenhaarojen muodostuminen kasvin versoon
haavapihkatiehytvioittuneeseen solukkoon muodostunut pihkatiehyt
hajaputkiloinenvuosiluston putkilot ovat läpimitaltaan jokseenkin samankokoisia ja tasaisesti jakautuneita
halkeilevakarkea ja epätasainen
halkihaarainenvarsi, jonka kasvupiste jakautuu kahtia ja kummastakin osasta muodostuu haara
halkihaarautuminenkasvien haarautumistapa, jossa syntyy kaksi keskenään lähes tai täysin samanarvoista haaraa
halkoinenlehtilapa, joka on jakautunut matalien lovien jakamiin liuskoihin
hammasluomainenemilehtien saumoista hammasmaisesti avautuva kota
hammaspaksunnoshammasmainen sekundaariseinän paksunnos ydinsäteen putkisolun sisäseinässä
hankahaarainenhankasilmuista haaroittuva varsi
hankakarvakaksihaarainen karva
hankasipulisipulin hankasilmusta muodostunut uusi sipuli
hapsihaivensiemenen tai hedelmän lenninlaitteen ohut, pitkä, haaraton karva
hapsihaiveninenkasvin pinnasta, joka on hapsihaiventen peittämä
hapsikarvaohut, pitkä, haaraton karva
hapsikarvainenhapsikarvojen peittämä
hapsiliuskainenlehti, jonka liuskat ovat hiusmaisen ohuet
harittavaepäsuorasti ulospäin suuntautuva
harittavahaarainenepäsäännöllisesti moniin suuntiin kasvava
harmaakarvainenharmaiden karvojen peittämä
harsusellainen kukinto, jossa kukat sijaitsevat kaukana toisistaan
harsuuntuminenpuiden lehti- tai neulasmassan häviäminen
headkukinto, jossa varrettomat kukat sijaitsevat tiheässä rykelmässä
hedekasvikaksikotisen kasvin hedekukallinen yksilö
hedelmistöselvärajainen, yleensä tiivis hedelmäryhmä
hedelmyslohkohedelmän yksisiemeninen osa
hedelmäkehtohedelmää suojaava kova, kuppimainen rakenne, joka on muodostunut yhdistyneistä suojussuomuista
hedelmän seinäsikiäimen seinästä hedelmälle kehittynyt, tavallisesti kolmikerroksinen seinä
hedelmäperävarren osa, jonka kärjessä on hedelmä
hedelmäryhmälukuisista yksittäisistä hedelmistä koostuva rakenne
hedelmäsuojushedelmää suojaava, kukan yhdiskasvuisista esi- ja tukilehdistä syntynyt rakenne
hedelmäverhiökehä- tai esilehdistä muodostunut hedelmää ympäröivä suojus
heikosti kehäputkiloinenainakin vuosiluston uloimmat putkilot ovat läpimitaltaan muita putkiloita pienempiä ja tiheämmässä
herkogamiaponsien ja luottien toisistaan kaukainen sijainti kukassa
heterogeeninen ydinsädelehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vaakasolujen ohella pystysoluja tai neliömäisiä soluja
heterosellulaarinen ydinsädehavupuiden ydinsädetyyppi, jossa on sekä tylppy- että putkisoluja
hetiökukan hede tai useampien heteiden muodostama kokonaisuus
hetiöperäperä, joka kohottaa hetiön muiden kukan osien yläpuolelle
hienohampainenhammaslaitainen lehti, jonka pykälät ovat pienet
hienokarvainenhentojen, lyhyiden karvojen peittämä
hienokurttuinenkevyesti ryppyinen
himmeäläpikuultamaton
hiukkanenpieni osanen
hohkainen ydinsienimäinen kudos varren tai juuren keskellä
homogeeninen ydinsädelehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain yhdenmuotoisia tylppysoluja, vaakasoluja
homosellulaarinen ydinsädehavupuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain tylppysoluja
huiskilopitkälapakkoinen, terttumainen kukinto, jonka alimmista nivelistä lähtevät kukkaperät ovat pitkiä ja ylimmistä lähtevät lyhyitä
huokonenohut kohta soluseinässä
huppumainenhupun tai kypärän muotoinen
huuli
1. huulimaisen teriön tai verhiön erillinen ylä- tai alaosa
2. kämmekkäkasvien kukkien huulimainen rakenne, joka muodostuu muuntuneesta kolmannesta kehälehdestä
huulikukkainenks. huulikukkaiskasvit
huulimainenteriö, jonka liuskat muodostavat ylä- ja alahuulen
hypantiomaljakehäisen kukan kuppimainen, kukkapohjuksesta ja tyveltä yhdistyneistä kehälehdistä muodostunut rakenne
hypogyniaks. sikiäisalainen
höyhenmäinenhento ja ohut
idioblastikasvisolu, joka poikkeaa huomattavasti muotonsa, sisältönsä tai kokonsa puolesta viereisistä saman solukon soluista
ikkunahuokonenhavupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on hyvin kapea muistuttaen yksinkertaista huokosta, huokosaukko hyvin kookas
ilmajuurijuuri, joka on muodostunut kasvin maanpäällisistä osista
ilmalehtivesikasvin vedenpinnan yläpuolelle yltävä lehti
ilmarakkoilman täyttämä rakkula
ilmarakoyhteyttämiseen ja hengittämiseen tarvittava pieni aukko putkilokasvien vihreissä osissa tai aitosammalten itiöpesäkkeen tyviosan päällysketossa
ilmarakojuovarunsaiden, jonoissa sijaitsevien ilmarakojen vaaleana tai sinertävänä erottuva juovamainen muodostelma, tavallisesti lehden alapinnalla
ilmaraollinenrakenteesta, jossa on ilmarako
ilmaruusukeruusuke, joka sijaitsee kasvin latvassa
ilmavarsikasvin maanpäällinen varsi
ilmaversoverson maan- tai vedenpinnan yläpuolinen osa
imujuuriloiskasvin isäntäänsä kasvattama elin, jolla loinen ottaa vettä ja ravinteita
interfoliaarinen korvakekahden vastakkaisen toisiinsa liittyneiden korvakkeiden muodostama lehtimäinen rakenne
irtoamissolukkokasvukauden päätyttyä lehtensä pudottavien kasvien lehtikantaan sekä kukkien ja hedelmien kiinnittymiskohtiin kehittyvä solukerros
isoitiöerilaisitiöisten kasvien suurempi itiötyyppi, josta kehittyy naarasgametofyytti
isoitiöpesäkeerilaisitiöisten kasvien rakenne, jossa muodostuu isoitiöitä
isoitiöpesäkelehtirakenne, jonka yhteydessä isoitiöpesäkkeet sijaitsevat
istukkatyyppiistukan sijoittuminen sikiäimessä
itiökasviitiöiden avulla lisääntyvä kasvi
itiölehtilehti, jossa on yksi tai useampi itiöpesäke
itiöpesäkeitiökasvien ja sienten pieni lisääntymiselin, jonka sisällä itiöt kehittyvät
itiöpesäkeperävarsimainen rakenne, johon itiöpesäkkeet kiinnittyvät
itiöpesäkeryhmärajattu joukko itiöpesäkkeitä
itiötähkätähkämäinen elin, jossa on lukuisia pieniä, lähekkäisiä itiölehtiä
ituversokasvin tai sen versonosan ensimmäinen kehitysvaihe
itujyvänensammalten, levien ja sanikkaisten kasvullinen leviäin
iturihmasammalten lehtihankoihin kehittyvä leviäin
itusilmuinenkasvi, joka tuottaa itusilmuja
itutuppiheinäkasvien ensimmäisen maanpinnalle kasvavan lehden ympärillä oleva rakenne
ituversosammalen lehtihankaan kehittyvä hedetön tai pienilehtinen leviäin
jakoinenlehtilapa, joka on jakautunut syvien lovien jakamiin liuskoihin
jalkamainensormiliuskainen lehtilapa, jossa sivummaiset liuskat ovat edelleen jakautuneet kahtia
jauheinenjauhomaisen aineen peittämä
jonosilmuhankasilmu, joita kehittyy lehtihankaan useita jonoon varren pituussuunnassa
jouhimainenhyvin ohuista ja pitkistä lehdistä
joustinmaksasammalten ja kortteiden itiöpesäkkeissä olevia kierteisiä soluja, jotka kuivuessaan suoristuvat ja sinkoavat itiöt pesäkkeestä
joutohedehede, joka ei muodosta siitepölyä
jugum
1. harjanne tai vako kasvien tai eläinten rakenteessa
2. eräiden perhosten etusiiven takareunan liuska, joka yhdistää etu- ja takasiiven toisiinsa
juurakkomaanalainen, monivuotinen varsi, jonka nivelvälit ovat lyhyet ja joka sisältää vararavintoa
juurakollinenkasvista, jolla on juurakko
juurehtivavarsi, jonka nivelistä kasvaa juuria
juurenhuntusolukko, joka ympäröi juuren kärkeä suojaten kasvusolukkoa juuren kasvaessa maahan
juurenniskapääjuuren ylimpänä sijaitseva, varteen rajoittuva osa
juuriputkilokasveille luonteenomainen lehdetön, yleensä maansisäinen peruselin
juurihaaraemojuuren lieriöketosta alkunsa saava sivujuuri
juurikarvakasvin ritsodermissa oleva yksisoluinen karvamainen rakenne
juurikarvavyöhykejuuren kärkeä lähellä oleva pituussuuntainen vyöhyke, jossa on tyypillisesti paljon juurikarvoja
juurimukulajuureen syntyvä mukula
juuripaineversokasvien juuristoihin muodostuva paine, joka auttaa kasvia siirtämään vettä juuresta varteen
juuripurjeeräiden trooppisten kasvien ilmajuurten monikerroksinen kuollut päällysketto
juurisilmukaksisirkkaisten kasvien juureen kehittyvä silmu
juuristokasvin juurten muodostama kokonaisuus
juurivesajuurisilmusta kasvava verso
juurtumahapsikarvamainen rakenne, joka kiinnittää kasvin tai jäkälän alustaansa
jyväheinäkasvien hedelmä, jossa siemenkuori ja hedelmän seinä ovat kasvettuneet yhteen
jyväksekäspintarakenteesta, jossa on pieniä nokareita
jälkielinelin, joka kehittyy kasvilla epänormaaliin paikkaan myöhäsyntyisesti
jälkijuuripoikkeukselliseen paikkaan myöhäsyntyisesti kehittynyt juuri
jälkisilmusilmu, joka ei synny verson kärkeen eikä lehtihankaan
jännejälsivarren jällen johtojänteen alueelle syntyvä osa
jännevälijälsikahden johtojänteen väliin syntyvä osa kasvin jällessä
jäykkäkankea, ei taipuisa
kaarikarvakaareva, yleensä lyhyt ja pinnanmyötäinen hapsikarva
kaarnapääosin kuolleista korkkisoluista muodostuva kuori, joka suojaa puuvartisen kasvin vartta
kaksihaaraviuhkoviuhkomainen kukinto, jonka kaksi sivuhaaraa ovat jakautuneet edelleen kahteen haaraan, joiden päässä on kukka
kaksikotineneliö, jonka koiras- ja naarassukusolupesäkkeet ovat eri yksilöissä
kaksikuntainenkukka, jonka heteiden palhot ovat liittyneet yhteen kahdeksi kimpuksi, mutta ponnet ovat erillään
kaksikylkinensellainen kasvin elin, jolla on kaksi symmetriatasoa
kaksilehdykkäinenkerrannaislehti, jossa on on vain yksi lehtipari
kaksiliuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kahteen samansuuruiseen liuskaan
kaksilokeroinenemiö, jossa on kaksi erillistä lokeroa
kaksiosainenlehtilapa, joka on jakautunut kahteen liuskaan
kaksipihainen huokosparirengashuokosten muodostama huokospari
kaksipuoliskoinentyypillinen heteen ponsi, jossa on kaksi puoliskoa ja täten neljä pölylokeroa
kaksirivinenlehdet tai muut elimet, jotka ovat sijoittuneet varteen vastapäisiin riveihin
kaksisirkkainenkasviyksilö, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan
kaksoiskuperakupera molemmin puolin
kaljukarvaton, piikitön, suomuton pinta
kaljuuntuvapinnasta, joka on ajan myötä tulossa paljaaksi
kalluskasvien aktiiviesti jakautuva, erilaistumaton solukko, jota syntyy mm. haavoittumiskohtiin
kallussolukkoerikoissolukko, jota muodostuu vauriokohtaan
kalyptrasammalen itiöpesäkettä suojaava huntumainen rakenne
kampamainenelin, jossa olevat liuskat ovat järjestyneet kuin piikit kammassa
kannuskehälehden kapea, suppilomainen lisäke, joka usein toimii mesivarastona
kansikodan päässä oleva luukku
kansikotakansiluomainen kota
kansiluomainenkota, jonka kärkiosa avautuu kuin kansi
kapealiuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kapeisiin liuskoihin
kapean vastapuikeakapea, pyöreäkärkinen, kärjestä leveimmillään ja tyveä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa
kapeanpuikeakapea, pyöreätyvinen, tyveltä leveimmillään ja kärkeä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa
kapeansoikealehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja joka on kolme kertaa niin pitkä kuin leveä
kapeansuikealehtilapa, jonka levein kohta on keskilehden ja tyven välissä ja joka on kuusi kertaa niin pitkä kuin leveä
kapeaväliseinäinenhedelmästä, jolla on kapea väliseinä
karhearosoinen, järsityn näköinen
karheahkomelko karhea
karheanystyinenkarheiden, syylämäisten ulkonemien peittämä
karpofori
1. sarjakukkaiskasvien erillinen perä, joka muodostuu lohkohedelmän hedelmyksen kannattimeksi
2. kohokkikasvien Silenoideae-alaheimolla kukkapohjuksesta ensin emilehdet ja sitten kodan kohottava perä
karvakasvin päällysketosta kasvava taipuisa tai piikkimäinen rakenne
karvainenkarvojen peittämä
karvoituskasvin pinnassa oleva karvapeitto tai muu päällysketon lisäke
kasvainrankavuosikasvaimen varsi, jossa lehdet ovat kiinni
kasvumuotokasvin ulkoasutyyppi
kaulifloriakukkien tai kukintojen muodostuminen kasvin puutuneeseen runkoon
kehräkukkamykerön keskiosassa sijaitseva kukka, joka on yleensä torvimainen
kehtomykeröä ympäröivien ylälehtien eli kehtosuomujen muodostama kokonaisuus
kehäliuskayhdiskehäisen kukan lehti, joka ei ole erilaistunut selvästi terä- tai verholehdeksi
kehänpäällinensikiäin, joka sijaitsee kehälehtien ja heteiden yläpuolella
kehäputkiloinenvuosiluston kevätpuun putkilot ovat läpimitaltaan huomattavasti kookkaampia ja sijaitsevat tiheämmässä kuin kesäpuun putkilot
kehäsukanensukaseksi muuttunut kehälehti
keihäsmäinenkolmiliuskainen, keihäänmuotoinen lehtilapa, jonka kaksi tyviliuskaa ovat päätöliuskaa pienempiä
keihästyvinenlehtilapa, jonka tyvessä on kaksi terävähköä sivulle suuntautuvaa liuskaa
kelluslehtivesikasvin lehti, jonka lapa kelluu veden pinnalla
kelluslehtinenvesikasvi, jonka lehdistä ainakin osa kelluu veden pinnalla
kerrannainenrakenne, joka muodostuu useasta samanlaisesta osasta
kerrannaishuiskilohuiskilo, jonka jokainen kukkaperä haarautuu uudeksi huiskiloksi
kerrannaislehtilehti, jonka lapa on jakautunut lehdyköiksi
kerrannaisterttukerrannaiskukinto, jonka terttumainen kokonaisuus muodostuu terttumaisesta päätekukinnosta ja sen alapuolella olevista terttumaisista osakukinnoista
kerrannaistähkätähkä, jonka lapakossa on perättömiä tai lyhytperäisiä pikkutähkiä
kerrottukukkainenkukasta, jossa on vähintään kaksinkertainen määrä terälehtiä kuin normaalisti
keskiliittoinensellainen elin, joka on joko kiinnittynyt toiseen keskiosastaan tai kiinnittynyt toisen elimen keskiosaan
keskipitkävartaloinenerilaisvartaloinen kukka tai kukkiva kasvi, jolla on pitkiä ja lyhyitä heteitä ja emiön vartalo pituudeltaan keskipitkä
keskisuonilehtilavan keskellä tyvestä kärkeen kulkeva vahva suoni
keskuslieriöjuuren keskuksen lieriömäinen rakenne, jonka sisällä on johtosolukko
keskustumaalkiorakon keskussolun diploidinen tuma
kiehkurasamassa nivelessä sijaitsevien haarojen, kasvulehtien tai kukkalehtien muodostama kokonaisuus
kiehkurainenlehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on vähintään kaksi lehteä
kielekelehtilavan ja -tupen yhtymäkohdassa oleva pieni, usein läpikuultavan ohut lisäke
kielekekorvakeeräiden vitakasvien varren ja lehtikannan yhtymäkohdassa oleva kalvomainen lisäke
kielikukkainenjolla on kukinnossaan kielikukkia
kielimäinenyhdislehtinen, tyveltä torvimainen teriö, jonka laide on vastakohtainen, litteä, sivulle kaartuva
kiemurayksihaarainen viuhko, jossa sivuhaarat kehittyvät aina samaan suuntaan
kierrepaksunnosputkisolun ja putkilon solun sisäseinässä oleva sekundaariseinän paksunnos
kierreviuhkoviuhko, jossa haarautuminen jatkuu vain oikean tai vain vasemmanpuoleisesta hangasta
kierteinen (lehtiasento)lehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on yksi lehti
kiertyen köynnöstäjäkasvista, joka köynnöstää kiertymällä jonkin ympärille
kiilamainenkolmion muotoinen lehtilapa
kiilatyvinentyveltä kiilamainen lehtilapa
kiinnikasvanutkasvin osat, jotka ovat yhdistyneet jo syntyhetkellä ja kehittyneet yhteen liittyneinä
kiinnittymislisäkesiitepölymyhkyn kannatin
kiinnityselinjoidenkin sienten ja sekovartisten kasvien elin, joka sitoo kasvit alustaansa
kiinnityslevykärhen päässä oleva imukuppimainen rakenne, jolla kasvi kiinnittyy alustaansa
kiipimäjuurijuurikarvojen avulla alustaan tarttuva kasvin versojuuri, jonka avulla kasvi kiipeää ylöspäin
kilpilehtinimitys lehdelle, jonka lapa on kilpimäinen
kilpimäinen (elin)pieni, ympyränmuotoinen elin, jonka keskikohta on koholla
kimppukeskenään samanlaisten ja samasta kohdasta kasvavien versojen, kukkien tai lehtien ryhmä
kirjavalehtinenkasvi, jonka muutoin vihreissä lehdissä on erivärisiä laikkuja johtuen paikallisesta lehtivihreän puuttumisesta
kitukasvuinenkasvi tai kasvin osa, joka on normaalia heikommin kehittynyt
koherenttisellaiset kasvinosat, jotka ovat kiinnittyneet lujasti toisiinsa, mutteivät yhdistyneet
kokleaattinensellainen terälehtien järjestys nupussa, jossa isompi terälehti on osittain viereisten terälehtien päällä
koleoritsaheinäkasvien alkion rakenne, jonka sisällä on alkeisjuuri
kolmeen kertaan kolmisorminenkolmisorminen lehtilapa, jonka jokainen sormi on jakautunut kahteen kertaan toistamiseen kolmisormiseksi
kolmeen kertaan parilehdykkäinenparilehdykkäinen lehtilapa, jonka lehdykät jakautuvat vielä kahteen kertaan pikkulehdyköiksi
kolmilehtinenkasvi tai oksa, jossa on kolme lehteä
kolmiliuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kolmeen liuskaan
kolmilokeroinenemiö, jossa on kolme lokeroa
kolmilukuinenkukka, jolla on kutakin kukkalehteä kolme kappaletta
kolmimuotoinenlajista, jonka yksilöt esiintyvät kolmena eri muotona
kolmiomainenkolmion muotoinen lehtilapa
kolmiotainenlehti tai kasvin muu elin, jonka kärjessä on kolme piikkiä
kolmisorminensormiliuskainen tai sormilehdykkäinen lehti, joka jakautuu kolmeen liuskaan tai lehdykkään
koloharjainenrakenne, jossa on koholla oleva harjanne
kolpaattinensiitepölyhiukkanen, jonka aukko on pitkulainen
kolporaattinensellainen siitepölyhiukkanen, jonka aukot ovat sporodermin ulkopinnalla pitkulaiset ja sisäpinnalla pyöreät
korkkipuuvartisten kasvien korkkikuoren uloin kerros
korkkikuorikorkki- ja perussolukosta koostuva kuori, joka kasvin vanhetessa kehittyy varressa primaarisen kuoren ulkopuolelle ja juuressa sen sisäpuolelle
korkosuoninenlehtilapa, jonka suonet ovat erityisesti alapinnalla selvästi koholla
korsiheinäkasvin varsi, jonka nivelvälit ovat onttoja ja nivelet täyteisiä
korvakelehtimäinen, parillinen lehtikannan laajentuma lehden tyvellä
korvaketuppiyhdiskasvuisten korvakkeiden muodostama, vartta ympäröivä tuppi nivelen yläpuolella
korvakkeellinenlehti, jonka tyvellä on korvakkeet
korvakkeetonlehti, jonka tyvellä ei ole korvakkeita
koukkukarvakärjestä koukkumainen karva hedelmän tai siemenen pinnassa
kourasuoninensormiliuskainen lehtilapa, jonka pääsuonet haarautuvat samasta pisteestä liuskoihin
kouruinenkourun muotoinen
kourumainenlehtilapa, jonka laidat kääntyvät ylöspäin
ksylotomiapuusolukon (ksyleemin) rakennetta koskeva tieteenhaara
kuihtuvaelin, joka surkastuu muttei varise
kuitutrakeidihavupuiden kesäpuun putkisolu tai lehtipuiden kuitutyyppi, jossa on rengashuokosia
kukkakaavakukan rakennetta kuvaava kaavamainen esitys
kukkakiehkurakukkien muodostama kiehkura
kulmikkaanpuikeakulmikkaasti puikea lehtilapa
kuoppainenepätasaisesta pinnasta
kuoppapisteinenmatalien kuoppien peittämä
kuori
1. kasvin vartta ja juurta suojaava solukkorakenne
2. jäkälän sekovarren tiiviistä sienirihmastosta muodostunut pintakerros
kupressoidinen huokonenhavupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on yhtä leveä kuin huokosaukko, huokosaukko ellipsinmuotoinen
kupukehä, jossa verho- ja terälehdet ovat keskenään samanlaiset
kurttupintainenlehdestä, jossa verkkomaisten suonten urat ja niiden väliin jäävät koholla olevat pinnat vuorottelevat
kylkilehtimaksasammalen selkäpuolella kahdessa rivissä sijaitsevat lehdet
kynnellinensellainen lehti, jolla on kynsi
kynsiterälehden, verholehden tai suojuslehden kapea tyvi
kähäräkihara tai aaltoileva
käpyhavupuiden kovettunut, tähkämäinen emikukinto, joka koostuu jäykästä lapakosta ja siihen kiinnittyneistä käpysuomuista
käpysuomusiemenaihetta kannattava suomu kävyssä
kärhellinenelin, jolla on kärhi
kärhijuurikosketukselle herkkä, tuen ympärille kiertyvä versojuuri
kärhilehtilehti, jolla on kärhi
kärhivarsikärheksi muuntunut varsi
kärkihakuinenkasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä
kärkikasvuinenkasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä
kärkikierteinenrakenteen kärjestä lähtien kerälle kiertynyt
kärkinipukallinenlehden tai muun elimen kärjestä, joka kapenee jyrkästi lyhyeksi kärkiulokkeeksi
kärkisilmuverson kärjessä oleva silmu, joka huolehtii kasvin pituuskasvusta
kärkivoittoinenkasvutapa, jossa elimen kärki kasvaa tyveä ja keskiosaa voimakkaammin
kärkivoittoisuusks. kärkivoittoinen
kärsälohkohedelmän kapea, siemenetön kärkiosa sarjakukkaiskasveilla
köynneliäsrentovartinen kasvi, joka kasvaa pystyyn vain tuen varassa
köynnösrentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia, yleensä toisia kasveja, pitkin
laakaruotilitteä, lehtilapaa muistuttava lehtiruoti
laakavarsilitteä, lehtimäinen varsirakenne
laakaversovihreä, litteä ja levymäinen laakavarsi
labiumLamiaceae-heimon kasvien kukan alin lehtiliuska
laciniakapea, suippokärkinen liuska
laide (kehälehti)
1. torvimaisen teriön tai verhiön laajentunut kärkiosa
2. terälehden tai verholehden laajentunut kärkiosa
laitakukkamykerön laidassa oleva kukka
laitaluomainenemilehtien reunoista avautuva kota
lanttopäinenlehti, lehdykkä tai kehälehti, jonka kärjessä on laakea lovi
lateraaliset korvakkeetkorvakkeet, jotka sijaitsevat molemmin puolen lehden kiinnittymiskohtaa
lehdykkäinenlehti, jonka lapa jakautuu lehdyköiksi
lehdykän korvakekorvakemainen lisäke lehdykän kannassa
lehtivarren nivelessä sijaitseva kasvin peruselin
lehtiaihesiemenessä oleva lehden alku
lehtiarpipudonneen lehden arpi kasvin varressa tai haarassa
lehtiasentolehtien järjestäytymistapa kasvin varrella
lehtiaukkokasvin varressa lehden yläpuolella oleva aukko
lehtijäkäläjäkälä, jonka sekovarsi on muodoltaan lehtimäinen ja tavallisesti reunoilta liuskainen
lehtikantalehden osa, jonka avulla lehti kiinnittyy varteen
lehtikiehkuraKs. kiehkurainen.
lehtikorvakekorvan muotoinen liuska lehtilavan tai lehdykän tyvellä
lehtikorvakkeellinenlehti tai lehdykkä, jonka tyvellä on lehtikorvake
lehtilaitalehtilavan reuna
lehtimehukasvikasvi, jonka kasvulehtien lapa on muodostunut tavallista paksummaksi, meheväksi elimeksi eli mehilehdeksi
lehtimäinenlehden kaltainen
lenninhaivenhedelmän tai siemenen hento, karvamainen, tuulilevintää edistävä laite
lenninhaiveninenhedelmä tai siemen, jolla on lenninhaiven
leposilmulepotilassa kasvin silmu
leveän pyöreähkölehtilapa, joka on lähes pyöreä mutta hieman leveämpi kuin pitkä
leveänpuikealehtilapa, jonka levein kohta on keskikohdan ja tyven välissä ja jonka pituuden suhde leveyteen on noin 6 : 5
leveänsoikealehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja jonka leveyden ja pituuden suhde on n. 3 : 2
leveäväliseinäinenhedelmästä, jolla on leveä väliseinä
liaanipuuvartinen köynnöskasvi
lidunnokkaristikukkaiskasvien hedelmän avautumaton, distaalinen osa
lieriökettojuuren keskuslieriön uloin kerros
liiteluomainenkota, joka avautuu pitkin emilehtien laitoja
liittynyttoisesta rakenteesta kehittyvä tai siihen kiinnittynyt
limikierteinenosittain päällekkäisistä elimistä kasvin kehässä
limittäinenterälehtien asento, jossa alempien lehtien laidat menevät ylempien päälle
lisäkehtomykerön alalehtien muodostama kiehkura kehdon ulkopuolella
lisäkkeellinenkasvin rakenteesta, jossa on hännän kaltainen kärki tai lisäke
lisäteriöhetiön ja teriön välissä sijaitseva lehtimäinen tai suomumainen rakenne
lisääntymiselinelimiä, joiden avulla yksilö lisääntyy: eläimillä sukupuolielimet, kasveilla hede ja emi, itiöpesäke eli gametangio ja sukupuolisolupesäke eli sporangio
liuska (kota)kotahedelmän avautuessa erilleen lohkeava hedelmän seinän osa
liuska (lehti)tavallisesti hieman pyöristynyt, syvien lovien jakama lehden tai muun elimen osa
liuskainenlovien liuskoiksi jakama lehti tai muu elin
lokeroponnessa tai sikiäimessä oleva seinämän erottama osa
lokerosideheteen ponnen lokeroita yhdistävä side
lovilehden liuskojen tai lehtilaidan pykälien väliin jäävä vako
luottilevyemiön yhteenkasvettuneiden luottipintojen muodostama levy
lusikkamainenlusikan muotoinen lehtilapa
luumarjamehevä tai kuituisen kuiva, aukeamaton hedelmä, jonka kivikova endokarppi ympäröi siementä
luumunmuotoinenpituussuunnassa poikkileikattuna ellipsin muotoinen
luutamainensuorista haaroista tai oksista, jotka sijaitsevat ahtaasti rykelmässä
lyhytlitulitu, joka on vähemmän kuin kolme kertaa niin pitkä kuin leveä
lyhytsuippuinenäkkiä kärjeksi suippeneva lehti tai muu elin
lyhytvartaloinenerilaisvartaloinen kukka tai kukkiva kasvi, jonka emissä on lyhyt vartalo ja heteet ovat pitkiä
lyhytversoverso tai versonosa, jonka nivelvälit ovat hyvin lyhyitä
lyyramainenlehdykkäinen tai syvään liuskoittunut lehtilapa, jonka päätöliuska on sivuliuskoja suurempi
maanalaiset osatkasvinosia, jotka kasvavat maanpinnan alapuolella
maarönsymaansisäinen rönsy
maavarsimonivuotinen maanalainen, vaakasuora varsi
maitiaisnestevalkoinen erite, jota kertyy kasvien tai sienten maitiaissoluihin
maljakehäinenkukka, jonka kehälehdet ja heteet ovat kiinnittyneet sikiäimen ympärille maljamaisen kukkapohjuksen reunoille
maljakeskinenmaljamaisen kukkapohjuksen keskellä oleva sikiäin tai emiö, jolla on tällainen sikiäin
maljamainenmaljan kaltainen kukkapohjus kehänalaisessa emiössä
maljamainen kehtomaljamainen kehto
malto (hedelmä)hedelmän liha
marginaalinen tylppysolukkovuosilustojen rajalla oleva pitkittäinen tylppysolukko (puutylppysolukko)
marginaalisolulehtipuiden ydinsäteessä rungon pituusakselin suuntainen solu, joka on suorakaiteen ja/tai neliön muotoinen
marjayhdestä tai useammasta yhtyneestä emilehdestä kehittyvä mehevä, tavallisesti monisiemeninen hedelmä
maserointisolukon käsittely maserointiliuoksella, jolloin solujen väliset keskilevyt hajoavat ja solut irtoavat toisistaan
matalasti risalaitainenlehti, jonka laidassa on matalia, epäsäännöllisiä pykäliä
mehevämehukas, lihainen
mehikasvikasvi, joka varastoi vettä varteen tai lehtiin
mehilehtipaksu ja mehevä, vesivarastona toimiva lehti
mesipölyttäviä hyönteisiä houkutteleva sokeripitonen neste, jota useat siemenkasvit erittävät mesiäisistä
mesikannusmesilehti, joka on kannuksen kaltainen
mesikuoppaterälehden tyvellä sijaitseva mettä erittävä kuoppa
mesiviittakukassa oleva värillinen kuvio, joka opastaa hyönteisen mesiäisen luo
mesiäinenmettä erittävä rakenne kasvissa
mesiäislevymettä erittävä levymäinen elin tyräkkikasvien kukinnossa
mesokarppihedelmän seinän eli perikarpin keskimmäinen kerros
mikrofyllipieni, tavallisesti ruoditon lehtityyppi eräillä sanikkaisilla
monihaaraviuhkoviuhkomainen kukinto, jossa haarat jakautuvat edelleen vähintään kolmeen kukkaan päättyvään haaraan
monilokeroinenemiö, jossa on enemmän kuin kaksi lokeroa
monimuotoinenlajista, jonka yksilöt esiintyvät useina erilaisina variantteina
monisirkkaisetks. sirkkalehti
monokolpaattinensellainen siitepölyhiukkanen, jossa on vain yksi ituaukko
monopodiumversosto, jolla on yhtenäinen pääranka
mukulakasvin lyhyt ja paksu, tyypillisesti maansisäinen varsi- tai juurimuodostuma, joka varastoi ravintoaineita
mukulajuurikasvin vararavintovarastona toimiva erilaistunut juuri
mukulavarsimuutunnaisvarsi, jossa maanalainen varsi on paksuuntunut ja toimii varastoelimenä
munanmuotoinenpituussuunnassa poikkileikattuna munan muotoinen
munapesäketuppimaksasammalille ominainen munapesäkkeen ympärillä oleva rakenne, joka on kehittynyt erilaistuneista lehdistä
munasoluyksi alkiorakon soluista, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen alkio
murtolituyksisiemenisiksi osiksi katkeava litu
murtopalkoyksisiemenisiksi osiksi katkeava palko
murtoseinäinenkota, jossa liuskat irtoavat väliseinästä kun hedelmä on kypsä
mutkainenepäsäännöllisesti mutkittelevasta varresta
mykerölyhytlapakkoinen terttumainen kukinto, joka koostuu tiheään sijoittuvista perättömistä kukista, joita ympäröi tavallisesti kehto
mykerömäinenlyhytlapakkoinen kukinto, jossa perättömät kukat ovat tiheässä kukkapohjuksen päällä
mykeröpohjuslyhyt, leveä kukintoranka, johon mykerön yksittäiset kukat kiinnittyvät
myötäinentoista rakennetta vasten painautunut
möyheämelko paksu, pehmeä, mehevä
naarmuinenohuiden naarmujen, kuin neulan raapaisuiden, peittämä
nahkeapaksu, nahkamainen
neksiinisiitepölyhiukkasen seinän eksiinin sisempi osa
neulanenhavupuiden kapea, särmikäs tai litteä lehti
neulasarpikarisseen neulasen jättämä jälki havupuun versoon
neuvotonkukka, jossa ei ole toimivia emejä eikä heteitä
nielutorven ja laiteen rajakohta torvimaisessa teriössä tai verhiössä
nieluporttikaksihuulisen teriön alahuulessa oleva ulkonema, joka sulkee nielun
nigrescentmustuva, mustanlainen
nipukkaerillinen, lyhyt päätekohta
nivellehden kiinnittymiskohta varressa
nivelikäsvarresta, jossa on runsaasti niveliä (eli lehden kiinnittymiskohtia)
nivelvälinivelten väliin jäävä osa varressa
norkkovelttolapakkoinen, riippuva sekakukinto, jonka kukat ovat jokseenkin perättömiä
norkkoperänorkkoa kannattava varren osa
norkkosuomunorkossa oleva suomumainen tukilehti
nuijakarvakärjestä tyveä paksumpi karva
nuijamainenkapeasta kannasta ylöspäin mentäessä vähitellen paksuuntuva
nuokkuvakasvin kärjestä, joka on taipunut suoraan alaspäin
nuolityvinenlehtilapa, jonka tyvellä on kaksi terävää taaksepäin suuntautuvaa liuskaa
nuorpuumuodostuu primaarisesta puusta ja sekundaarisen puun ensimmäisistä vuosilustoista, jotka muistuttavat rakenteeltaan jossain määrin primaarista puuta
nuppusilmuvaiheessa oleva, vielä kehittymätön kukka
nystermäinenlyhyiden, kovien kasvannaisten peittämä
nystermäpintainenks. nystermäinen
nystypieni pintasolun kohouma
nystyinenpienten, pehmeiden, tylppien ulokkeiden peittämä
nystykarvakasvin karva, jonka päässä on (tav. tahmeaa nestettä erittävä) nuppi
nystykarvainennystykarvojen peittämä
nystytönpinnasta, jossa ei ole nystyjä tai nystykarvoja
okavarren solukosta kasvanut piikki tai jäykkä karva
oksapuun tai pensaan uloin haara
omenamainen hedelmäkehänalaisesta sikiäimestä ja kukkapohjuksesta muodostunut tavallisesti mehevä hedelmä
oraoksasta tai lehdestä muodostunut piikki
oralehtilehdestä tai sen osasta muodostunut piikki
oraoksahaarasta muodostunut vankka piikki
oravarsipiikiksi muuntunut lyhytverso
orvokkimainenteriö, joka on orvokkikasvien kukan muotoinen, lähes peilisymmetrinen
osahedelmäkertohedelmän osa, joka on muodostunut yhdestä sikiäimestä
osainenlehtilapa, joka on jakautunut keskilehteen ulottuvien lovien jakamiin liuskoihin
osaluumarjakertoluumarjan yksittäinen luumarja
otapäinenlehden, hedelmän tai muun kasvin elimen kärki, joka päättyy piikkiin
paalujuuripuun vahva, alaspäin kasvava pääjuuri
pahkakasvuhäiriön aiheuttama ulkoneva kasvain puussa
palhoheteen varsimainen osa, jonka päässä on ponsi
pallepähkyläkuiva, avautumaton hedelmä, jolla on yksi lenninsiipi
pallomainenpallon muotoinen
paperimainenkoostumukseltaan paperin kaltainen
papillikasnystyjen peittämä
pappuspähkylän kärjessä sijaitseva karvoista, suomuista tai odista muodostunut verhiön muutunnainen mykerökukkaiskasveilla
parenkyymisolujoka suuntaan jokseenkin samanmittainen eli isodiametrinen solu, yleensä vain vähän erilaistunut, elävä solu
parietaalinenlaidassa sijaitseva
parihalkoinenpariliuskainen halkoinen lehtilapa
parijakoinenpariliuskainen jakoinen lehtilapa
parilehdykkäinenkerrannaislehti, jonka lapa on jakautunut parillisiin lehdyköihin keskirangan eri puolilla
pariliuskainenlehtilapa, joka on jakautunut keskirangan molemmin puolin parillisiksi liuskoiksi
pariosainenpariliuskainen osainen lehtilapa
parkkikuivattu puun kuori
pehmeäkarvainenheikkojen, pehmeiden karvojen peittämä
peitinsuomuemilehtien välissä oleva suomu havupuiden emikukinnoissa
pensaspuuvartinen, tavallisesti tyveltä lähtien haarova, vähintään 50 cm korkea kasvi
perhomainenhernekasvien viisilehtinen teriö, jossa olevia terälehtiä kutsutaan purjeeksi, siiviksi ja venhoksi
perisporeitiön uloin kerros
peruselinkasvin juuri, lehti, tai varsi
perä
1. kukkaan, kukintoon tai hedelmään päättyvä varren osa
2. kehässä kukkapohjuksen pidentymä, joka kohottaa siitoslehtiä muita kukan osia ylemmäs
perällinenrakenne, joka kiinnittyy varteen erillisellä varrella
pesäkekylkinenlehtisammal, jonka itiöpesäkkeet kehittyvät sivuhaaroille tai päävarren kylkeen
… lisää tuloksia