valtiollisen päätösvallan delegointi

Määritelmä tarkoittaa valtiosäännössä säädetyn päätösvallan siirtämistä ja voidaan laajimmillaan määritellä toimenpiteeksi, jolla valtioelin, viranomainen, muu valtion organisaatioon kuuluva toimielin tai virkamies siirtää säädettyyn toimivaltaansa kuuluvan päätöksen tekemisen itseensä nähden hierarkkisesti alemmalla päätösvallan käyttötasolla tehtäväksi

Selite

Delegointi voidaan nähdä desentralisoinnin muotona. Se on tilapäinen tai pysyvä päätösvaltasuhdemuutos, jonka vastakohtana on päätösvallan siirtäminen Euroopan unionille tai kansainväliselle toimielimelle. Delegointi ymmärretään lähinnä päätösvallan siirtämiseksi hierarkkisesti alemmille tasoille.

Toimivallan siirtämistä varten kansainvälisoikeudelliselle tasolle perustuslakiin lisättiin vuoden 2012 perustuslain tarkistuksessa säännökset Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävien toimivaltuuksien siirtämisestä Euroopan unionille, muulle kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle. Eduskunnan hyväksyntä- ja voimaansaattamispäätös tehdään 2/3 enemmistöllä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (perustuslain 94.2 § ja 95.2 §).

Yleensä delegoinnilla tarkoitetaan pysyväisluonteista toimenpidettä, jonka jälkeen alempi hierarkiataso käyttää jatkuvasti tai ainakin määräajan siirrettyä valtaa. Jos päätösvaltaa on siirretty alemmalle viranomaiselle siten, että tämä voi siirtää päätösvaltaa vielä alemmalle tasolle, puhutaan subdelegaatiosta.

Valtiollisen päätösvallan siirtoa delegointina on syytä tarkastella perustuslain 3 §:ssä säädetyn valtiollisten tehtävien jaon näkökulmasta. Merkittävin valtiollinen päätösvallan delegoinnin muoto on lainsäädäntövallan delegoiminen eduskuntalain tasosta asetuksen tasoon (PeL 80.1 §). Eduskunnan valtiontalousvallan osalta delegointi on pitkälle korvautunut dekonstitutionalisoinnein PeL 7 luvussa siten, että talousarviovaikutteisista seikoista voidaan säätää tavallisella lailla.

Hallitus- ja hallintovallan välisen rajan ollessa epämääräinen, selkeitä delegointisääntöjä ei voida esittää, mutta merkittävistä osista valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltuuksista voidaan säätää tavallisella lailla. Tasavallan presidentin perustuslaissa säädettyä päätösvaltaa ei voi delegoida säädöksin. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä (ratkaisuehdotuksesta) perustuslain 23 §:ssä luetelluissa poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. (4.11.2011/1112)

Tuomioistuimet eivät voi delegoida lainkäyttö- l. tuomiovaltaa.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Oikeustiede:valtiollisen päätösvallan delegointi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiollisen päätösvallan delegointi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →