Kielitiede:taivutus
taivutus | fleksio
| taivutus | |||
| fleksio |
Määritelmä (fi)
tiettyjen epäitsenäisten morfeemien liittäminen sanavartaloon
Selite (fi)
Taivutuksella ilmaistaan kieliopillisia ja semanttisia suhteita rakennettaessa sanoista lausekkeita ja lauseita.
Lisätiedot (fi)
VISK2008 Taivutus on sananmuotojen muodostamista sanojen vartaloista ja taivutustunnuksista. Taipuvia sanoja ovat lähinnä nominit ja verbit.
Erikieliset vastineet
| boijiba | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| inflection | englanti (English) | |
| flexion | ranska (français) | |
| böjning | ruotsi (svenska) | |
| Beugung (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | |
| fleksioon (luo nimityssivu) | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- deklinaatio (alakäsite)
- konjugaatio (alakäsite)
Käytetyt lähteet
KFT1993, KarlssonF2004, KoivistoV2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 11.2.2026: Kielitiede:taivutus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:taivutus.)