ei-faktiivinen verbi


ei-faktiivinen verbi

Määritelmä (fi)

verbi, jonka täydennyksenä olevan lauseen ilmaisevan asiantilan totuutta tai epätotuutta ei presupponoida eli siihen ei liity ennakko-oletuksia

Selite (fi)

Esimerkiksi verbit uskoa ja arvella ovat ei-faktiivisia verbejä: Uskon/Arvelen, että Liisa tuli kotiin tai Uskon/Arvelen Liisan tulevan eivät esitä Liisan kotiintuloa totena eivätkä epätotena, vaan antavat tästä vain puhujan oman arvion. Verbi luulla on lähinnä 1. persoonan preesensissä ei-faktiivinen (esim. Luulen, että ehdimme ajoissa), kun taas muissa persoonissa ja menneessä ajassa tulkinta on tyypillisesti kontrafaktiivinen (esim. Hän luulee olevansa tärkeä presupponoi ’hän ei ole tärkeä’ ja Luulin (ensin), että kurssin lopuksi on tentti presupponoi 'kurssin lopuksi ei ole tenttiä').

Lisätiedot (fi)

VISK2008 Ei-faktiivisiksi sanotaan sellaisia verbejä kuin luulla, epäillä, kuvitella ja uskoa, joiden lausetäydennyksen ei esitetä olevan tosi, esim. Luulen, että hän tulee pian. Ks. faktiivinen verbi, esim. tietää (» § 1561).

Lähikäsitteet

faktiivinen verbi (vieruskäsite)
kontrafaktiivinen verbi (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

Kiparsky&Kiparsky1971, HakulinenA&KarlssonF1995, VISK2008, Lakaniemi2019

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.2.2026: Kielitiede:ei-faktiivinen verbi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:ei-faktiivinen verbi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →