Kielitiede:kuulopuhe
toisen käden tieto | kuulopuhe
| toisen käden tieto | |||
| kuulopuhe |
- referoinnin laji, jossa esitetty tieto on merkitty muualta saaduksi mutta lähteestä ei paljastu muuta kuin että se on kielellinen
- evidentiaalisuuden kategoria, joka osoittaa, että puhuja on kuullut tiedon muilta ilman, että alkuperäinen lähde käy suoraan ilmi
- suullisista tai kirjallisista lähteistä saatu tieto, jonka tarkka alkuperä ei käy ilmi
Evidentiaalisuuden kategoriana osoittaa lisäksi, että puhujalla ei ole omakohtaista kokemusta tai todistusta tapahtuneesta. Kuulopuheen käytöllä voi olla konnotaatioita epäluotettavasta tai vahvistamattomasta tiedosta, mutta ei välttämättä – joissakin kielissä kuulopuhe voi olla merkki objektiivisuudesta tai jopa luotettavuudesta, sillä tieto on peräisin muilta. Kuulopuhe-evidentiaalin käyttö voi ulottua myös esimerkiksi kirjoista ja lehdistä luettuun tietoon.
Kuulopuhe-evidentiaalin nimitys on usein reportatiivi (engl. reportative tai reported evidential) tai kvotatiivi (quotative), joskin jälkimmäistä käytetään myös evidentiaalisuuskategoriasta, joka viittaa tietyltä, usein nimetyltä henkilöltä kuultuun tietoon. Kielet ylipäätään eroavat sen suhteen, miten kuulopuheen tunnuksia käytetään nimettyjen lähteiden kanssa.
Erikieliset vastineet
| hearsay | englanti (English) | |
| second-hand knowledge | englanti (English) | |
| ouï-dire | ranska (français) |
Lähikäsitteet
- evidentiaalisuus (yläkäsite)
- kvotatiivi
- referointi (yläkäsite)
- reportatiivi
Käytetyt lähteet
VISK2008, AikhenvaldA2004, DagumanJ2018
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Kielitiede:kuulopuhe. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kuulopuhe.)