Filosofia:termilogiikka
termilogiikka
| termilogiikka |
Aristoteleen traditionaalinen logiikka oli termilogiikkaa, jonka perusyksikkö oli nk. kategorisesta arvostelma. Kategorinen arvostelma liittää yhteen kaksi termiä, joiden voi ajatella viittaavan olioluokkiin, lajeihin tai yleiskäsitteisiin. Argumenttien todistamisen menetelmä Aristoteleen termilogiikassa oli argumenttien palauttaminen syllogismin muotoon. Syllogismit koostuvat kolmesta kategorisesta arvostelmasta, kahdesta premissistä ja johtopäätöksestä. Premisseissä ja johtopäätöksessä esiintyy yhteensä kolme termiä: yksi välitermi ja kaksi ääritermiä. Välitermi esiintyy molemmissa premisseissä, muttei johtopäätöksessä, joka on kahden ääritermin muodostama kategorinen arvostelma.
Käsitys logiikasta ensisijaisesti termilogiikkana oli vallalla 1800-luvun loppupuolelle asti mutta korvautui 1900-luvulle tultaessa modernilla matemaattisella logiikalla. 1910- ja 1920-luvuilla Stanisław Leśniewski (1886–1939) kehitti formaalia loogista järjestelmää, jota voi pitää vielä termilogiikkana.
Erikieliset vastineet
| term logic | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- kategorinen propositio (osakäsite)
- klassinen logiikka (vieruskäsite)
- matemaattinen logiikka (vieruskäsite)
- syllogismi (osakäsite)
- termi (osakäsite)
- traditionaalinen logiikka (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Bobzien2016, Simons2020, Smith2017
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:termilogiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:termilogiikka.)