Oikeustiede:muotovarauma
muotovarauma
| muotovarauma |
sopimusehto siitä, että jokin samojen osapuolten kesken tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävä oikeustoimi tulee tehdä tietyssä määrämuodossa
Suomen sopimusoikeudessa vallitseva lähtökohta on muotovapaus eli se, että sopimuksia ja muita oikeustoimia on sallittua tehdä missä muodossa tahansa – esimerkiksi kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti – ellei laista muuta seuraa. Osapuolet ovat kuitenkin sopimusvapautensa puitteissa kelpoisia rajoittamaan muotovapautta keskinäisin oikeustoimin. Toisin sanoen, osapuolet voivat sopia, että heidän keskinäisiä tahdonilmaisujaan koskee joiltakin osin tietynsisältöinen muotovaatimus, esimerkiksi vaatimus kirjallisesta muodosta.
Käsitteen muotovarauma ymmärretään toisinaan tarkoittavan mitä tahansa oikeustoimiperusteista muotovaatimusta ja toisinaan suppeammassa merkityksessä sellaista pääsopimusta edeltävää sopimusehtoa, jonka mukaan neuvoteltava pääsopimus on laadittava kirjallisessa muodossa. Varsinkin viimeksi mainitun ehtotyypin osalta on klassinen keskustelukysymys se, tuleeko ehto ymmärtää sitovaksi siten, ettei muunlaista kuin määrämuodossa syntynyttä sopimusta pidetä lainkaan pätevänä, vai ainoastaan ohjeluontoisena niin, että myös muotovaatimuksesta poikkeavaa sopimusta saatetaan pitää sitovana, kunhan sopimukseen vetoava pystyy todistamaan sopimuksen solmimisen ja sen sisällön.
Kirjoittaja: Olli Norros
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
HemmoM2005, s. 340-348, MuukkonenPJ1958, s. 158-172, NorrosO2008, TelarantaKA1990, s. 237-243
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 13.2.2026: Oikeustiede:muotovarauma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:muotovarauma.)