Oikeustiede:maa-aineslainsäädäntö

    Tieteen termipankista

    maa-aineslainsäädäntö

    maa-aineslainsäädäntö
    Määritelmä maa-ainesten ottamista hyötykäyttöön koskeva erityissääntely on luonnonvaraoikeuden erityisalue
    Selite

    Kun maa-aineslaki (555/1981) säädettiin, taustalla oli huoli erityisesti harjujen riistokäytöstä soranottoon ja siitä aiheutuvasta arvokkaan maiseman turmeltumisesta. Uudistusta tuki myös valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma, jossa yksilöitiin arvokkaimmat säilytettävät kohteet, tosin ilman oikeusvaikutuksia. Koska maa-ainekset muodostavat usein keskeisenkin arvotekijän kiinteistöllä, niiden käytön rajoittaminen merkitsee tietynlaista puuttumista omaisuudensuojaan, minkä vuoksi ennen lain voimaantuloa aloitettujen ottojen keskeytymisestä suoritettiin korvausta. Myöhempien hankkeiden osalta saattaa tulla kysymykseen kunnan tai valtion velvollisuus lunastaa kiinteistö, jolle lupaa ei anneta.

    Lain tehtävänä on ennakoida maisemaan vaikuttavia ottamishankkeita ja määrittää niille sallittavuuden rajat tai kieltää niitä. Laissa on kaksi keskeistä soveltamiskriteeriä, yhtäältä se, mitä on pidettävä maa-aineksena ja toisaalta se, miten kielletyt vaikutukset tunnistetaan ennakolta. Lakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Turve ei kuulu lain piiriin. Lain säännöksiä ei sovelleta myöskään kaivostoiminnan yhteydessä tapahtuvaan ainesten ottamiseen, eikä rakentamisen yhteydessä poistettavaan maa-ainekseen. Kiellettyjä ottamistoiminnan vaikutuksia ovat kauniin maisemakuvan turmeltuminen, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen, huomattavat tai laajalle ulottuvat vahingolliset muutokset luonnonolosuhteissa tai pohjavesialueen laadun vaarantuminen. Kun kotitarveottoa lukuunottamatta kaikkeen ottamistoimintaan tarvitaan maa-aineslupa, nuo kriteerit toimivat samalla lupaedellytyksinä. Edellytykset koskevat myös hankkeita, joihin lupaa ei tarvita.

    Lain soveltamisala liittyy eräiltä osin vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain järjestelmiin päällekkäisyyksinä tai poissuljentoina.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HolloE2001, VihervuoriP1989, Kuusiniemi&al2013

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:maa-aineslainsäädäntö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maa-aineslainsäädäntö.)