takaussuhde

Määritelmä takaussuhde velkojan ja takaajan välille syntyy takaajan antaessa takauksen velallisen velvoitteen (velan) täyttämisestä

Selite

Oikeussuhteen sisältö määräytyy takauksen lisäksi siihen sovellettavien säännösten, tavanomaisen oikeuden, yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden ja osapuolten välisten käytäntöjen perusteella. Sopimusvapauden johdosta osapuolilla on mahdollisuus sopia muutoksesta tai lisäyksestä suhteen sisältöön. Sopimusvapautta on kuitenkin rajoitettu yksityistakaajan ja luotonantajan välisessä suhteessa.

Takauksen antamisella osapuolten eli takaajan ja velkojan välille syntyy oikeussuhde samalla tavalla kuin sopimuksen yhteydessä, vaikka takaus ei olekaan sopimus. Velkoja hyväksyy sen kuitenkin vakuudeksi päävelalle, joten molemmat osapuolet hyväksyvät takaussuhteen syntymisen. Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetussa laissa (361/1999, takauslaki) on omat määräykset sen varalta, että takaajia on useita. Takaukset eivät yleensä ole samalla asiakirjalla, vaan kukin takaaja antaa oman takauksensa. Siitä huolimatta takaajat voivat olla vastuussa yhteisvastuullisesti samasta velasta, ellei toisin ole sovittu.

Takauslaissa on otettu huomioon usean takaajan mahdollisuus. Takaajien keskinäinen suhde on säännelty siltä varalta, ettei asiasta ole sovittu takaajien ja velkojan kesken. Esimerkiksi takauslain 31 §:ssä on säädetty takaajan takautumisoikeudesta ja jälkitakauksesta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ari Saarnilehto

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

AurejärviE2001, Aurejärvi&Hemmo2006, HE189/1998, Saarnilehto&al2012

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:takaussuhde. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:takaussuhde.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →