Bryssel II a -asetus

Määritelmä EU-asetus, jossa määritetään EU:n jäsenvaltioille yhteiset säännöt toimivaltaisesta tuomioistuimesta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa sekä näitä koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Selite

Bryssel II a -asetuksessa määritetään EU:n jäsenvaltioille yhteiset säännöt toimivaltaisesta tuomioistuimesta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa sekä näitä koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetus kuuluu EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen ja se on osa EU:n siviilioikeudellista yhteistyötä ja EU:n kansainvälistä yksityisoikeutta.

Bryssel II a -asetusta sovelletaan EU:n jäsenvaltioissa, lukuun ottamatta Tanskaa, 1.3.2005 lähtien. Asetus korvaa aikaisemman, Bryssel II -asetuksen, joka oli unionin ensimmäinen perheoikeuden alan säädös. Asetus ei sisällä määräyksiä sovellettavan lain määräytymisestä.

Asetusta sovelletaan avioliittoasiana avioeroon, asumuseroon ja avioliiton mitätöintiin. Vanhempainvastuu kattaa lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja edunvalvontaan kuuluvia siviilioikeudellisia asioita. Vanhempainvastuu kattaa myös lapsen sijoittamisen sijaisperheeseen tai hoitolaitokseen. Asetuksessa määrätään jäsenvaltioiden välisistä lapsikaappaustilanteista Haagin vuoden 1980 yleissopimusta täydentävästi.

Asetuksen mukainen jäsenvaltiossa annettu tuomio on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa ilman erityisen menettelyn noudattamista. Jäsenvaltiossa annettu, täytäntöönpanokelpoinen tuomio pannaan toisessa jäsenvaltiossa täytäntöön sen jälkeen, kun se siellä julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi (eksekvatuurimenettely). Tapaamisoikeutta ja lapsen palauttamista luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen jälkeen koskevat päätökset on kuitenkin tunnustettava ja pantava täytäntöön ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamismenettelyä.

Asetuksen soveltamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden määrittämillä keskusviranomaisilla on keskeinen asema. Suomessa keskusviranomaisena toimii oikeusministeriö. Asetusta ei sovelleta elatusvelvoitteisiin, avioliiton varallisuusoikeudellisiin kysymyksiin tai perintöoikeudellisiin kysymyksiin. EU:n jäsenvaltioiden välillä näistä määrätään erillisissä EU:n asetuksissa.

Bryssel II a -asetuksen virallinen nimi on Euroopan unionin neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta. Asetuksesta on annettu vuonna 2016 muutosehdotus (COM(2016) 411 final).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Tia Möller

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BogdanM2012, Euroopankomissio2016

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:Bryssel II a -asetus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Bryssel II a -asetus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →