Rooma III -asetus

Määritelmä EU-asetus, joka koskee avio- ja asumuseroon sovellettavan lain määräytymistä

Selite

Rooma III -asetuksella määritetään avio- ja asumuseroon sovellettava lainsäädäntö. Asetus on toteutettu tiiviimmän yhteistyön instrumenttina ja näin ollen se sitoo ainoastaan niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka osallistuvat tiiviimpään yhteistyöhön. Asetusta sovelletaan 14 jäsenvaltiossa (vuoden 2016 tietojen mukaan). Muut jäsenvaltiot voivat liittyä asetuksen soveltamiseen milloin tahansa niin halutessaan. Suomi ei osallistu asetuksen soveltamiseen. Asetus on osa EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä ja siviilioikeudellista yhteistyötä.

Rooma III -asetuksen mukaan aviopuolisot voivat sopia heidän avio- tai asumuseroon sovellettavasta laista asetuksessa määritettyjen vaihtoehtojen rajoissa. Sovellettavalta lailta edellytetään läheistä liittymää avioliittoon ja -puolisoihin. Asetuksessa on määräykset sovellettavasta laista siinä tilanteessa, että siitä ei ole sovittu. Asetusta on sovellettu 21.6.2012 lähtien.

Rooma III -asetus oli ensimmäinen unionin säädös, johon sovellettiin EU:n perussopimusten tiiviimmän yhteistyön määräyksiä.

Rooma III -asetuksen virallinen nimi on neuvoston asetus (EU) N:o 1259/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla. Neuvosto antoi luvan tiiviimmälle yhteistyölle 12.7.2010 antamallaan päätöksellä 2010/405/EU.

Käytetyt lähteet: http://eur-lex.europa.eu

Lisätiedot
Kirjoittaja: Tia Möller

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:Rooma III -asetus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Rooma III -asetus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →