Oikeustiede:kansallinen kaupunkipuisto
kansallinen kaupunkipuisto
| kansallinen kaupunkipuisto |
Maankäytön suunnittelua ohjaavana välineenä on mahdollista perustaa kaupunkimaisen ympäristön suojelemiseksi kansallinen kaupunkipuisto. Se on statukseltaan kaavassa osoitettua puistoaluetta pysyvämpi.
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:n mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Siihen voidaan osoittaa alueita, jotka kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta.
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo
Lähikäsitteet
- asemakaava
- kaavamääräys
- kulttuuriperintö ja sen suojelu
- maakuntakaava
- maisemansuojelu
- rakennussuojelu
- yleiskaava
Käytetyt lähteet
Ekroos&Majamaa2015, Hallberg&al2015, HolloE2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 12.2.2026: Oikeustiede:kansallinen kaupunkipuisto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansallinen kaupunkipuisto.)