Filosofia:tieteen edistyminen
tieteen edistys
| tieteen edistys |
Määritelmä
tutkimusta, joka kohdistuu tieteen edistymisen määrittelyyn ja tunnistamiseen
Selite
(Luonnon)tieteen ajatellaan yleensä erottuvan muista inhimillisistä pyrkimyksistä kuten taide, uskonto, filosofia, moraali ja politiikka siinä, että voidaan määritellä normatiivisia kriteerejä sen edistykselle. Tämän 1600-luvun alusta yleiseksi muodostuneen ajatuksen kuitenkin haastoivat 1960-luvulla eri tutkijat (mm. Karl Popper, Thomas Kuhn ja Payl Fayerabend), jotka löysivät epäjatkuvuuksia tieteessä ja sen edistyksessä. Tämä johti lisääntyvään kiinnostukseen tieteen edistymistä kohtaan ja edistystä koetettiin mitata mm. totuudenkaltaisuuden käsitteellä.
Filosofisen analyysin tarkoitus on määritellä mitä tarkoitetaan tieteen edistymisellä. Tämän kautta voidaan myös tunnistaa edistys eri tieteenaloilla. Lopulta voidaan ehkä kyetä vastaamaan kysymykseen: edistyykö tiede? Kysymyksellä on merkitystä paitsi tieteen yleisen ymmärryksen kannalta, myös tiedepolitiikassa.
Tieteellinen edistys voi tapahtua eri tavoin. Voidaan erottaa ammatillinen, koulutuksellinen, metodinen ja kognitiivinen edistys tieteessä. Välillisesti tieteellinen edistys voi vaikuttaa myös teknologiseen ja sosiaaliseen edistykseen.
Filosofisessa analyysissä keskeinen on kognitiivinen edistys, joka liittyy mm. totuuden saavuttamiseen. Tärkeimmät filosofiset teoriat koskien tieteellistä edistystä ovat realismi ja instrumentalismi. Instrumentalismin mukaan teoriat ovat vain käsitteellisiä työkaluja havaintomateriaalin luokittelemiseksi, systematisoimiseksi ja tulevien tapahtumisen ennustamiseksi. Kannan edustaja Pierre Duhem (1861-1916) on argumentoinut, että tieteen todellinen sisältö ei ole löydettävissä teorioista. Tieteellisen realismi mukaan taas teoriat ovat yrityksiä kuvata todellisuutta jopa havaittavien ilmiöiden "tuolla puolen", joten teorioilla on totuusarvo. Useimmat realistit kannattavat C. S. Peircen (1839-1914) fallibilismia, jonka mukaan tieteelliset teoriat ovat hypoteettisia ja periaatteessa tiedeyhteisö voi korjata niitä.
Filosofisen analyysin tarkoitus on määritellä mitä tarkoitetaan tieteen edistymisellä. Tämän kautta voidaan myös tunnistaa edistys eri tieteenaloilla. Lopulta voidaan ehkä kyetä vastaamaan kysymykseen: edistyykö tiede? Kysymyksellä on merkitystä paitsi tieteen yleisen ymmärryksen kannalta, myös tiedepolitiikassa.
Tieteellinen edistys voi tapahtua eri tavoin. Voidaan erottaa ammatillinen, koulutuksellinen, metodinen ja kognitiivinen edistys tieteessä. Välillisesti tieteellinen edistys voi vaikuttaa myös teknologiseen ja sosiaaliseen edistykseen.
Filosofisessa analyysissä keskeinen on kognitiivinen edistys, joka liittyy mm. totuuden saavuttamiseen. Tärkeimmät filosofiset teoriat koskien tieteellistä edistystä ovat realismi ja instrumentalismi. Instrumentalismin mukaan teoriat ovat vain käsitteellisiä työkaluja havaintomateriaalin luokittelemiseksi, systematisoimiseksi ja tulevien tapahtumisen ennustamiseksi. Kannan edustaja Pierre Duhem (1861-1916) on argumentoinut, että tieteen todellinen sisältö ei ole löydettävissä teorioista. Tieteellisen realismi mukaan taas teoriat ovat yrityksiä kuvata todellisuutta jopa havaittavien ilmiöiden "tuolla puolen", joten teorioilla on totuusarvo. Useimmat realistit kannattavat C. S. Peircen (1839-1914) fallibilismia, jonka mukaan tieteelliset teoriat ovat hypoteettisia ja periaatteessa tiedeyhteisö voi korjata niitä.
Lisätiedot
Lue lisää täältä: http://plato.stanford.edu/entries/scientific-progress/
Erikieliset vastineet
| scientific progress | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- fallibilismi
- falsifikaatio
- instrumentalismi
- normaalitiede
- paradigma
- tieteellinen realismi
- totuudenkaltaisuus
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Filosofia:tieteen edistyminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tieteen edistyminen.)