Kasvitiede:myrkkykasvi

    Tieteen termipankista

    myrkkykasvi

    myrkkykasvi
    Määritelmä kasvi, jonka solukoissa on vaarallisia aineita
    Selite

    Myrkkykasveja voidaan luokitella monin tavoin. Yksi luokittelutapa on kemiallinen; vaaralliset aineet ovat tavallisimmin alkaloideja, glykosideja, terpenoideja tai saponiineja. Yhdisteestä riippuen ne voivat olla solu- tai hermomyrkkyjä ja vaikuttaa esim. sydämen tai lihasten toimintaan. Myös useimmat ihoa ärsyttävät kasvit voidaan lukea myrkkykasveihin. Kasvien uskotaan valmistavat myrkkyjä suojautuakseen kasvinsyöjiltä (kemiallinen puolustus) tai kilpaillakseen muita kasveja vastaan (allelopatia).

    Suomen luonnonvaraisista kasveista kolmisenkymmentä on vaarallisia ihmiselle, kuten näsiä (Daphne mezereum) ja kielo (Convallaria majalis). Karjalle myrkyllisiä ovat mm. myrkkykeiso (Cicuta virosa) ja tietyt kortteet (Equisetum). Puutarhakasveista monet perennoivat leinikkikasvit (Ranunculaceae), kuten ukonhatut (Aconitum) ja ritarinkannukset (Delphinium), sekä puuvartiset, kuten lumimarjat (Symphoricarpos), kaljukultasade (Laburnum alpinum) ja marjakuuset (Taxus) ovat vaarallisia. Huonekasveista esim. anopinkielet (Sansevieria) ja joulutähti (Euphorbia pulcherrima) ovat myrkyllisiä. Erikseen on syytä vielä todeta, että tietyt ravintokasvit suurina määrinä nautittuina tai väärällä tavalla valmistettuina voivat olla tappavia; ensinmainitunlainen on Suomen vaarallisimpiin kasveihin kuuluva oksaalihappopitoinen raparperi (Rheum rhabarbarum), jälkimmäisenlainen syanideja sisältävä maniokki (Manihot esculenta).

    Tietyt myrkkykasvit ovat myös lääkekasveja, ja oman erikoisen ryhmänsä muodostavat nuolimyrkkykasvit.

    Erikieliset vastineet

    poisonous plantenglanti (English)
    giftig växtruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    BS2001, SLT2006

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 18.4.2024: Kasvitiede:myrkkykasvi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:myrkkykasvi.)