Filosofia:puhdas logiikka
puhdas logiikka
| puhdas logiikka |
Määritelmä
Husserlin fenomenologian perustana oleva ideaali logiikasta ja tieteestä
Selite
Edmund Husserl (1859-1938) esittää teoksessaan Logische Untersuchungen (1900-1901) puhtaan logiikan ideaalin. Puhdas logiikka toimii paitsi käytännön päättelyn perustana, myös tieteen ideaalisena ja objektiivisena a priori-rakenteena. Husserlin mukaan tieteessä ei ole kyse ainoastaan faktojen kasautumisesta, vaan tietyllä tavalla järjestäytyneistä asioista ja niitä ilmentävistä totuuksista. Ajatus on se, että tieteellinen tieto järjestyy maailman rakennetta mukaillen aksiomaattisiksi teorioiksi.Husserlin mukaan puhtaan logiikan kehittämiseen tarvitaan sekä matemaatikkojen että filosofien ponnisteluja.
Tieteen muodollista rakennetta ilmentäen puhtaalla logiikalla on kolme tehtävää tai tasoa, joista jokainen jakautuu merkityksiä ja objekteja käsitteleviin puoliin. Ensimmäinen eli logiikan taso asettaa tieteessä tarvittavat peruskäsitteet: merkityskategoriat ja objektien kategoriat ja ne periaatteet, joilla näihin kuuluvia objekteja voidaan yhdistellä. Logiikan tason tehtävä on siis muodostaa looginen kielioppi ja kompleksisten objektien rakennetta koskevien sääntöjen muodostaminen. Toinen tehtävä on tarkastella teoreettisia kokonaisuuksia ja niiden ristiriidattomuutta. Siihen sisältyy teoriat päättelystä, joita korreloivat objektipuolella erilaiset kokonaisuuksia käsittelevät teoriat, kuten lukuteoria ja joukko-oppi. Puhtaan logiikan kolmas tehtävä on tarkastella teorioiden teoriaa. Se on siis metateoria, jonka puitteissa voidaan tutkia miten eri teoriat suhtautuvat toisiinsa ja miten niitä voidaan järjestellä. Husserl ajattelee tässä eräänlaista matemaattista kehysteoriaa.
Tieteen muodollista rakennetta ilmentäen puhtaalla logiikalla on kolme tehtävää tai tasoa, joista jokainen jakautuu merkityksiä ja objekteja käsitteleviin puoliin. Ensimmäinen eli logiikan taso asettaa tieteessä tarvittavat peruskäsitteet: merkityskategoriat ja objektien kategoriat ja ne periaatteet, joilla näihin kuuluvia objekteja voidaan yhdistellä. Logiikan tason tehtävä on siis muodostaa looginen kielioppi ja kompleksisten objektien rakennetta koskevien sääntöjen muodostaminen. Toinen tehtävä on tarkastella teoreettisia kokonaisuuksia ja niiden ristiriidattomuutta. Siihen sisältyy teoriat päättelystä, joita korreloivat objektipuolella erilaiset kokonaisuuksia käsittelevät teoriat, kuten lukuteoria ja joukko-oppi. Puhtaan logiikan kolmas tehtävä on tarkastella teorioiden teoriaa. Se on siis metateoria, jonka puitteissa voidaan tutkia miten eri teoriat suhtautuvat toisiinsa ja miten niitä voidaan järjestellä. Husserl ajattelee tässä eräänlaista matemaattista kehysteoriaa.
Erikieliset vastineet
| reine Logik | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:puhdas logiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:puhdas logiikka.)